Merja Kasoi
| Merja Kasoi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1968 Espoo |
| Ammatti | juristi |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Helsingin yliopisto |
Merja Maarit Anneli Kasoi[1] (ent. Ailus, o.s. Kasanen, s. 24. maaliskuuta 1968 Espoo)[2] oli Kevan (aik. Kuntien eläkevakuutus) toimitusjohtaja vuosina 2010–2013. Vuosina 2006–2009 hän toimi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton (Jyty) puheenjohtajana.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ailus valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1994.[4] Hän toimi vuosina 1994–1995 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin avustavana lakimiehenä ja vuodet 1995–1996 asianajotoimisto Norros oy:n ja 1996–1997 Teknisten liiton lakimiehenä. Hän johti vuosina 2000–2001 Oslossa toimivaa telealan valituslautakunta Teleklagenemndaa. Vuodet 2001–2004 Ailus oli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimies.[2]
Jytyssä Ailus aloitti vuonna 2004 neuvottelupäällikkönä. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2005, jolloin hänestä tuli edunvalvontajohtaja. Vuonna 2006 hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi.[2]
Puoluekannaltaan Ailus on keskustalainen. Hän oli keskustan kunnallisvaaliehdokkaana Helsingissä vuoden 2008 vaaleissa muttei päässyt valtuustoon.[5]
Kevan johdossa 2010–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ailus toimi Kevan luottamustehtävissä vuodesta 2006 ennen nousemistaan sen johtoon. Vuosina 2006–2009 hän oli sijoitusneuvottelukunnan jäsen ja vuodesta 2009 hallituksen jäsen.[2]
Tammikuussa 2010 Ailus aloitti Kevan toimitusjohtajana.[6] Hänen edeltäjänsä, keskustalainen Markku Kauppinen oli eronnut tehtävästä vaalirahoituskohun takia vuonna 2009. Toimitusjohtajan valintaprosessi herätti keskustelua syksyllä 2009. Ailuksen vastaehdokkaana oli poliittisesti sitoutumaton Kevan varatoimitusjohtaja ja valtiovarainministeriön entinen budjettipäällikkö Timo Viherkenttä. Ailuksen valintaa arvosteltiin poliittisena päätöksenä, jossa hakijoiden pätevyyttä enemmän vaikuttivat puoluesidonnaisuudet.[7][8]
Syksyllä 2013 Ailuksen työsuhde-edut herättivät huomiota. Ilmeni, että hän oli maksanut työsuhdeasunnostaan vuosien ajan liian vähän veroja.[9] Myös hänen työsuhdeautonsa kanssa ilmeni epäselvyyksiä. Sen hankinnassa epäiltiin kierretyn hankintalakia, joka edellyttää yli 30 000 euron suuruisten hankintojen kilpailuttamista.[10][11] Luottamusta Ailukseen heikensi myös esiin tullut tieto, jonka mukaan hänelle oli maksettu vuosia perusteetta lapsilisiä Suomen lisäksi myös Norjasta.[12]
Työsuhde-etujen epäselvyyksistä noussut kohu ja Kevan hallituksen luottamuksen menettäminen johtivat lopulta Ailuksen irtisanoutumiseen Kevan toimitusjohtajan tehtävästä 6. joulukuuta 2013.[13] Ailuksen johtajasopimuksen mukainen eroraha oli vuoden palkka lomaetuineen eli reilut 300 000 euroa.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Entisen Keva-johtajan petossyyte kaatui myös hovioikeudessa Yle Uutiset. 19.3.2019. Viitattu 2.2.2021.
- ↑ a b c d Kuka kukin on 2011, s. 37–38. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Historia Jyty ry. Arkistoitu 28.4.2014. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Elonen, Piia: Jytyn uusi johtaja: Naisten jo aika vaatia parempaa palkkaa. Helsingin Sanomat, 6.9.2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kunnallisvaalit 26.10.2008: Helsinki Vaalit.fi. 31.10.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Muutoksen Ailus. Työeläke, 2010, 45. vsk, nro 3. Eläketurvakeskus. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lappalainen, Tuomo: Kevan johtajapeli: Jäsenkirja painoi enemmän kuin väitöskirja Suomen Kuvalehti. 28.11.2009. Viitattu 12.11.2013.
- ↑ Kokoomus jyrää poliittisissa virkanimityksissä: Puhdistus Iltalehti.fi. 7.4.2010. Viitattu 12.11.2013.
- ↑ Pietiläinen, Tuomo: Eläkelaitos laski kahdesti väärin johtajansa asuntoedun arvon Helsingin Sanomat. 10.11.2013. Viitattu 15.11.2013.
- ↑ Pietiläinen, Tuomo: Heikko valvonta teki tilaisuuden. Helsingin Sanomat, 16.11.2013, s. B7. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.11.2013.
- ↑ Pietiläinen, Tuomo: Keva osti johtajaltaan auton päiväksi Helsingin Sanomat. 12.11.2013. Viitattu 15.11.2013.
- ↑ IS: Merja Ailus sai vuosia lapsilisiä kahdesta maasta Aamulehti.fi. 19.11.2013. Arkistoitu 21.11.2013. Viitattu 3.12.2013.
- ↑ Hanhinen, Hanna: Kevan Räty: Ailus eroaa itse Yle Uutiset. 22.11.2013. Viitattu 22.11.2013.
- ↑ Arola, Heikki & Etholén Hanna: Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus eroaa – saa 303 581 euroa erorahaa HS.fi. 22.11.2013. Viitattu 27.4.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karisto, Ilkka: Kevan potkut saanut johtaja Merja Ailus puhuu suunsa puhtaaksi HS.fi. 4.10.2014.