Mensa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kansainvälistä järjestöä, sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
G-tekijän (g-factor; general factor) avulla voidaan selvittää henkilön eri älykkyysalueiden mediaani. Mensan pääsyvaatimuksena on sen sijoittuminen älyllisen lahjakkuuden, huippuälykkyyden alueelle.

Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensaan voi liittyä henkilö, joka saavuttaa jossakin yleisesti hyväksytyssä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 % väestöstä. Kun keskihajontana käytetään arvoa 15, on pistemäärän raja-arvona 130. Suomen Mensan käyttämän testin erottelukyvyn vuoksi sen käyttämä raja-arvo on kuitenkin 131.[1]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mensan perustivat vuonna 1946 Englannissa australialainen juristi Roland Berrill ja englantilainen tieteilijä ja juristi Lancelot Ware. Heidän ajatuksenaan oli perustaa älykkäiden ihmisten yhdistys, jonka ainoana liittymisehtona olisi korkea älykkyysosamäärä. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena olisi kehittää rauhanomaisia ratkaisuja maailman ongelmiin.[2]

Yhdistyksen nimi tulee latinan mieltä merkitsevästä sanasta mens tai pöytää merkitsevästä sanasta mensa. Tällä viitattaisiin siihen, että Mensassa kaikki ovat "saman pyöreän pöydän" ympärillä samanarvoisia sukupuoleen, rotuun ja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Mensa järjestönä ei ota kantaa yhteiskunnallisiin, poliittisiin tai uskonnollisiin asioihin.[3]

Mensa maailmalla ja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisellä Mensalla on kansallisia järjestöjä yli 40 maassa ja jäseniä noin sadassa. Yhdistyksellä on koko maailmassa noin 100 000 jäsentä. [2]

Suomen Mensa perustettiin joulukuussa 1966, ja 40-vuotisjuhlavuonnaan 2006 siinä on jäseniä yli 2 000. Suomen Mensa ry on riippumaton aatteellinen yhdistys. Perustamisestaan lähtien yhdistys on toiminut aktiivisesti, ja sen jäsenmäärä on jatkuvasti kasvanut. Jäsenistä noin kolmasosa asuu Helsingin paikallisosaston vaikutusalueella. Suomen Mensa on väkilukuun suhteutettuna suurin koko maailmassa. Jäsenistä on naisia 1/3 (saman verran kuin on testiin tulijoista). Jäsenten ikäjakauma on välillä 16–75 vuotta, eniten on 25–30-vuotiaita.[4]

Toimintaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mensa järjestää säännöllisesti älykkyydentestaustilaisuuksia. Suomessa käytetyt testit ovat kulttuuririippumattomia kuviopäättelytehtäviä, ja arvion älykkyydestä tekee aina laillistettu psykologi. Älykkyyden mittaamisella on myös tarkoitus antaa ihmisille tietoa omasta persoonallisuudestaan. Näiden lisäksi Mensa järjestää jonkin verran muita yleisötapahtumia, esimerkiksi Älypää-kilpailun yhteistyössä City-lehden kanssa ja juhlavuonnaan 2006 mensalaisten taidenäyttelyn oheistapahtumineen.

Jäsenilleen Mensa tarjoaa keskustelu- ja harrastusseuraa sekä tapahtumien että nettikeskustelun muodossa. Puolitosissaan Mensaa on verrattu myös vertaistukiryhmään.

Mensan toiminta keskittyy paljolti paikallisosastoihin, joita on yhteensä 17. Maantieteellisesti paikallisosastot kattavat koko maan. Mensanuorilla on oma osastonsa, joka kattaa koko Suomen. Paikallisosastojen toiminta vaihtelee hauskanpidosta ja peli-illoista yritysvierailuihin tai vakavampiin keskustelutilaisuuksiin. Paikallistoiminta on hyvin jäsenlähtöistä. Mensassa toimii myös paljon harrasteryhmiä eli SIGejä (Special Interest Group), kuten Kulttuuri-SIG, Musiikki-SIG, Golf-SIG, Sportti-SIG ja Pokeri-SIG.

Vuosittain jaetaan Mensa-palkinto. Palkinnon saa henkilö tai yhteisö, jonka Suomen Mensa katsoo merkittävästi edistäneen lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistamista, käyttöä, koulutusta tai osoittaneen erityisiä kykyjä omassa elämässään tai toiminnassaan. Palkitun ei tarvitse olla Mensan jäsen. Vuonna 2009 palkinnon saivat toimittajat Katja Boxberg ja Taneli Heikka Lumedemokratia-kirjastaan. Suomen Mensa myönsi vuoden 2010 Mensa-palkinnon ohjaaja, kirjailija Neil Hardwickille. Vuonna 2011 palkinnon sai neurokirurgian professori Juha Hernesniemi. Vuoden 2013 palkinnon sai Martinlaakson lukiossa työskentelevä fysiikan ja matematiikan opettaja Pekka Peura, joka on kehittänyt oppilaita yksilöinä huomioivan opetusmetodin matematiikan lukio-opetukseen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]