Marija Melentjeva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marija Melentjevan muistomerkki Petroskoin Melentjevankadulla.

Marija Vladimirovna Melentjeva (ven. Мари́я Влади́мировна Мелентье́ва, 24. tammikuuta 1924 Prääsä2. heinäkuuta 1943 nykyinen Karhumäen piiri) oli suomalaisten selustassa jatkosodan aikana toiminut tiedustelija, josta muodostui yksi Neuvostoliiton suuren isänmaallisen sodan karjalaisista sankarihahmoista.lähde?

Marija Melentjeva kävi Prääsän keskikoulun. Sodan alettua hän työskenteli linnoitustöissä ja sairaanhoitajana. Huhtikuussa 1942 hänet lähetettiin Karjalais-suomalaisen SNT:n komsomolin tiedustelijakouluun. Kesällä hän toimi yhdessä Anna Lisitsynan kanssa tasavallan kommunistipuolueen yhteyshenkilönä Soutjärven piirissä. Marraskuussa 1942 suomalaiset saivat Melentjevan kiinni ja ampuivat hänet lähellä Seesjärven lounaispuolella sijainnutta Koskisenvaaran (ven. Topornaja Gora) kylää.[1]

Melentjeva on palkittu Leninin ja punaisen tähden kunniamerkeillä. Kuolemansa jälkeen syyskuussa 1943 hänelle myönnettiin Neuvostoliiton sankarin arvonimi. Prääsässä ja Petroskoissa on Melentjevalle omistetut muistomerkit. Prääsässä toimii hänestä kertova museo.[2]

Melentjevan ja Lisitsynan kohtalolle on omistettu useita kaunokirjallisia teoksia, mm. Gennadi Fišin Ystävättäret ja Anatoli Gordijenkon Syväri, kuoleman joki.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 208–209. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 209. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  3. Gummerus: Anatoli Gordijenkon Syväri – Kuoleman joki tuo venäläisten näkökulman jatkosotaan gummerus.fi. Arkistoitu 30.10.2007. Viitattu 28.6.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]