Magnús Blöndal Jóhannsson
Magnús Blöndal Jóhannsson (8. syyskuuta 1925 – 1. tammikuuta 2005) oli islantilainen säveltäjä.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magnús aloitti musiikkiopintonsa Reykjavíkissa ja jatkoi niitä vuosina 1947–53 Juilliard School of Musicissa, New Yorkissa. Hän oli yksi ensimmäisinä sarjallista tekniikkaa hyödyntäneistä islantilaissäveltäjistä. Hänen ensimmäinen dodekafoninen teoksensa oli Four Abstractions, jonka hän sävelsi opiskellessaan New Yorkissa. Islannissa Magnús oli vuonna 1959 mukana perustamassa Musica Nova -kokoonpanoa. Samoihin aikoihin hän ryhtyi koettamaan lahjojaan elektronisen musiikin parissa. Hänen ensimmäinen elektroninen työnsä oli Electronic Study, joka kantaesitettiin Musica Novan konsertissa huhtikuussa 1960. Tätä teosta seurasivat Constellations (1961) ja Points (1962). Magnús työskenteli Islannin yleisradiossa, mikä myös edisti hänen työtään elektronisen musiikin säveltäjänä.[2]
Magnús sävelsi myös lauluja sekä elokuva- ja teatterimusiikkia; hän sävelsi musiikin muun muassa Ósvaldur Knudsenin elokuvaan Sveitin milli Sanda.[2]
Vuoden 1970 jälkeen Magnús piti lähes vuosikymmenen taukoa sävellystyöstään. Hän teki paluun uudenlaisella tyylillä, jota on luonnehdittu uusromanttiseksi. Tätä tyyliä edustaviin teoksiin kuuluu Adagio (1980), jonka säveltäjä ensin loi tietokoneeseen kytketylle syntetisaattorille, mutta jonka hän myöhemmin sovitti jousille sekä celestalle ja muille lyömäsoittimille. Teoksesta on olemassa myös urkuversio.[2]
Magnús oli kolmesti naimisissa, ja hän sai kaksi lasta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
