Liskot

Liskot
Sisilisko (Lacerta vivipara)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Matelijat Reptilia Lahko: Suomumatelijat Squamata Alalahko: Liskot Sauria Gauthier, 1984
Heimot
Leguaanit (Iguanidae) Agamat (Agamidae) Kameleontit (Chamaeleontidae) Gekot (Gekkonidae) Eväjalkaliskot (Pygopodidae) Yöliskot (Xantusiidae) Teijuliskot (Teiidae) Skinkit (Scincidae) Sisiliskot (Lacertidae) Vyöliskot (Cordylidae) Sokkoliskot (Dibamidae) Vaskitsat (Anguidae) Rengasliskot (Anniellidae) Kyhmyliskot (Xenosauridae) Myrkkyliskot (Helodermatidae) Varaanit (Varanidae) Kuurovaraanit (Lanthanotidae) Matoliskot (Amphisbaenidae)
Katso myös
Liskot Wikispeciesissä   Liskot Commonsissa

Liskot (Sauria) kuuluvat yhdessä käärmeiden kanssa suomumatelijoiden (Squamata) lahkoon. Liskot ovat matelijoiden suurin lahko, siihen kuuluu jopa yli 3000 lajia. Liskoilla on yleensä neljä jalkaa, korva-aukot ja liikkuvat silmäluomet. Lajit vaihtelevat muutaman sentin pituisista lähes kolmimetrisiin. Muutamilla liskoilla ei ole jalkoja, mutta niitä ei lueta käärmeisiin korva-aukkojen ja silmäluomien takia. Monet liskot kykenevät vaihtamaan ruumiinsa väriä, ympäristön tai uhan vuoksi. Näistä tunnetuimpia ovat kameleontit.

Liskojen ravintoa ovat pääasiassa hyönteiset ja hieman suurempien jyrsijät. Osa liskoista syö myös kasveja. Muutamat lajit, kuten iguaanit ovat kasvinsyöjiä. Iguaanin ruuansulatuskanava ei kykene sulattamaan eläinperäisiä proteiineja kunnolla. Liskoista vain kaksi lajia on myrkyllisiä. Niiden myrkky ei siirry ihmiseen välittömästi kuten käärmeiden terävien myrkkyhampaiden kautta, vaan hitaasti tavallisen pureman kautta. Liskot eivät yleensä ole vaaraksi ihmiselle.

Liskoilla on monenlaisia puolustautumistapoja. Tapoja ovat muun muassa ruumiin pullistelu, kaulusten nostelu, sähiseminen, maastoutuminen tai vain näyttäminen ulkonäöllisesti pelottavalta tai myrkylliseltä.

Liskoja Suomessa

• Vaskitsa
• Sisilisko