Lesotho Liberation Army
Lesotho Liberation Army oli Lesothossa 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkupuolelle toiminut Basutoland Congress Party -puolueen (BCP) aseellinen siipi. Se pyrki horjuttamaan Basotho National Party -puolueen (BNP) hallitusta iskuilla esimerkiksi poliitikkoja ja eri hallinnollisia rakennuksia vastaan saaden todennäköisesti tukea Etelä-Afrikan apartheid-hallinnolta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lesotho Liberation Army oli Basutoland Congress Party -puolueen (BCP) aseellinen siipi. BCP oli tehnyt epäonnistuneen vallankaappausyrityksen päällikkö Leabua Jonathanin Basotho National Party -puolueen (BNP) hallitusta vastaan vuonna 1974. Ntsu Mokhehle ja puolueen muu johto päättivät epäonnistumisensa jälkeen, että vaihtoehto maan hallinnon kaatamiseksi oli aseellinen taistelu.[1]
BCP:n mahdolliset liittolaiset olivat vähissä. Mokhehle ja monet BCP:n jäsenet olivat löytäneet turvapaikan Botswanasta ja Sambiasta, mutta monet muut Afrikan maat eivät halunneet ainakaan julkisesti osallistua toisen Afrikan maan mustan hallinnon kaatamiseen. BCP alkoi tehdä yhteistyötä aikaisemmin Lesothossa kielletyn ja maasta karkotetun Pan Africanist Congress -puolueen kanssa. BCP rekrytoi ulkomaille kaivostyöläisinä muuttaneita sothoja riveihinsä ja heidät lähetettiin sotilaskoulutukseen Libyaan näennäisesti PAC:n asellisen siiven African People’s Liberation Army -järjestön jäseninä. LLA alkoi hajota jo tällöin eri ryhmittymiin.[1]
Lesotho Liberation Army eli LLA teki ensimmäisen aseellisen iskunsa Lesothossa toukokuussa 1979 räjäyttämällä Lesothon pääpostitoimiston. Ensimmäistä iskua seurasi vuoteen 1986 mennessä noin 100 muuta iskua. Kohteita olivat esimerkiksi hotellit, voimalaitokset, poliisiasemat ja Lesotho Paramilitary Forcen parakit. Tavoitteena oli horjuttaa BNP:n hallintoa ja iskujen kohteita olivat myös BNP:n poliitikot. Toisaalta iskuja tehtiin myös Ntsu Mokhehlea vastustaneita BCP:n jäseniä vastaan. Mokhehlen toiminta LLA:n suhteen tuli julkiseksi vuonna 1980. Hän menetti turvapaikkansa Botswanassa ja Sambiassa, minkä jälkeen maaliskuussa 1980 hän irtisanoutui LLA:n toiminnasta ja katosi julkisuudesta. Mahdollisesti hän alkoi saada tukea Etelä-Afrikalta, joka halusi horjuttaa Leabua Jonathanin hallintoa. Jonathanilla oli yhteyksiä Afrikan kansalliskongressiin Etelä-Afrikassa. LLA:n yhteyksiä Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon on joissain yhteyksissä kuvailtu yrityksiksi mustamaalata järjestöä. On kuitenkin epätodennäköistä, että LLA olsii voinut toimia Etelä-Afrikasta käsin ilman maan hallinnon tietoa ja vähintään välillistä tukea. Toisaalta hyvin hajanainen järjestö ei ollut kokonaan Mokhehlen hallinnassa.[1]
Lesothossa valtaan noussut sotilashallinto päätti lopulta sallia maasta paenneiden BCP:n jäsenten ja Mokhehle paluun. LLA päätti virallisesti toimintansa, mutta siihen liitettyjä iskuja tehtiin yhä. Erityisen nöyryyttävä tapaus lesothon sotilashallinnon kannalta oli paavia näkemään matkanneiden pyhiinvaeltajien sieppaus. Mokhehlen BCP sai joka tapauksessa vaalivoiton vuonna 1993. Tätä avittivat huoattavasti LLA:n entiset taistelijat. Huomattavaksi jännitetekijäksi nousi nyt LLA:N ja Lesothon puolustusvoimien tulevaisuus. Huhujen mukaan BCP:n uusi hallinto halusi yhdistää LLA:n puolustusvoimiin ja mahdollisesti myös sen johtotehtäviin. Tämä taas johti osaltaan asevoimien kapinointiin ja kuningas Letsie III:n vallankaappaukseen vuonna 1994.[1]
LLA on sittemmin kadonnut poliittisena kysymyksenä. Tähän vaikutti Ntsu Mokhehlen kuolema, hänen veljensä Shakhane Mokhehlen loikkaus Lesotho People’s Congress -puolueeseen, sekä Lesotho Congress for Democracy -puolueen suuri vaalivoitto vaaleissa vuonna 2002.[1]