Lepattajaviheltäjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lepattajaviheltäjä
Pitohui dichrous.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Rastasviheltäjät Colluricinclidae
Suku: Isoviheltäjät Pitohui
Laji: dichrous
Kaksiosainen nimi
Pitohui dichrous
(Bonaparte, 1850)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lepattajaviheltäjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lepattajaviheltäjä Commonsissa

Lepattajaviheltäjä (Pitohui dichrous) on Uudessa-Guineassa tavattava rastasviheltäjiin kuuluva varpuslintu. Lajilla on linnuille erikoinen ominaisuus; se ja muutamat sen lähisukulaiset ovat myrkyllisiä.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan lepattajaviheltäjä on 15–20 cm. Lepattajaviheltäjän pää, siivet ja selkä ovat mustat ja muodostavat voimakkaan kontrastin punaoranssin selän ja vatsan kanssa. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään.[2][3]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepattajaviheltäjän myrkyllisyys selvisi vuonna 1989, kun Uudessa-Guineassa ollut tutkija sai oireita käsiteltyään lintua. Myöhemmin selvisi, että lepattajaviheltäjän höyhenet, iho ja lihakset sisälsivät erittäin myrkyllistä alkaloidia, homobatrakotoksiinia. Etelä-Amerikassa elävät nuolimyrkkysammakot erittävät samaa yhdistettä.[2][3] Lepattajaviheltäjän höyhenet sisältävät homobatrakotoksiinia jopa 20 μg. Eräät muutkin isoviheltäjien suvun lajit, kuten parvi-isoviheltäjä (Pitohui kirhocephalus), isoviheltäjä (Pitohui ferrogineus) ja mustaisoviheltäjä (Pitohui nigrescens) ovat myrkyllisiä, mutta myrkkypitoisuudet ovat lepattajaviheltäjää pienempiä. Lajien myrkyllisyyden syytä ei täysin vielä tunneta.[4] Yhdeksi lähteeksi on arveltu ravintoa. Lepattajaviheltäjä syö monenlaisia hyönteisiä ja on mahdollista, että myrkky on peräisin eräistä kovakuoriaislajeista, joita lintu syö.[2]

Elinympäristö ja pesiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepattajaviheltäjän elinympäristöä ovat Uuden-Guinean trooppiset metsät.[1]

Pesä on kuppimainen ja rakennettu köynnösmäisten kasvien kärhistä. Pesä sijaitsee puussa ja tuetaan oksiin. Poikaset kuoriutuvat heinäkuussa ja kehittävät nopeasti aikuismaisen höyhenpuvun. Linnut ruokkivat poikasiaan selkärangattomilla eläimillä ja punaisilla marjoilla. Poikasten vanhempien lisäksi pesää puolusti myös muutama muu lepattajaviheltäjäyksilö.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Pitohui dichrous IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 10.2.2014. (englanniksi)
  2. a b c Ross Piper: Extraordinary Animals: An Encyclopedia of Curious and Unusual Animals, s. 49. Greenwood Publishing Group, 2007. ISBN 978-0-313-33922-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.2.2010). (englanniksi)
  3. a b Robert Alan Lewis: Lewis' dictionary of toxicology, s. 825. CRC Press, 1998. ISBN 978-1566702232. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.2.2010). (englanniksi)
  4. S. William Pelletier: Alkaloids: Chemical and Biological Perspectives, s. 9. Elsevier, 1999. ISBN 978-0-08-043403-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.2.2010). (englanniksi)
  5. Sarah Legge & Robert Heinsohn: Cooperitative breeding in Hooded Pitohuis Pitohui dichrous. EMU, 1996, 96. vsk, s. 139-140. Csiro Publishing. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.