Leijonalippu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leijonalippu

Leijonalippu on Suomen lipun malli, jota käytettiin itsenäisyyden alkuaikoina. Suomen senaatti asetti 4. joulukuuta 1917 lippukomitean, jonka ehdotus valmistui neljässä päivässä. Senaatti hyväksyi ehdotuksen, jossa esitettiin punakeltaista vaakunalippua eli leijonalippua Suomen valtiolipuksi. Se on punapohjainen ja keskellä on kultainen Suomen vaakunaleijona, jonka panssaroitu käsivarsi ja miekkojen terät ovat hopeanvärisiä, miekkojen kahvat ja panssarikäsivarren kyynär- ja rannesuojat ovat kultaisia; leijona on sijoitettu yhdeksän hopeisen heraldisen ruusun päälle.

Lippu oli ensimmäinen käyttöön otettu itsenäisen Suomen lippu. Koska huomattava osa ensimmäisestä itsenäisyysajan hallinnosta oli ruotsinkielisiä, kansallisväreiksi pyrittiin saamaan punakeltainen; suomenkielisten kannattama väriyhdistelmä oli sinivalkoinen.

Punapohjainen leijonalippu aiheutti toisinaan sekaannusta, koska varsinkin laivojen perässä tai mastossa tuolloin miltei yksinomaan hiilipolttoisten höyrylaivojen savu mustasi sen niin ettei kuviota nähnyt ja punainen pohja aiheutti sen, että lippu sekaantui kokopunaisen bolševikkilipun kanssa. Neuvostoliiton lippu, jossa on tangonpuoleisessa yläkulmassa keltainen sirppi ja vasara -yhdistelmä sekä keltainen tähti, tuli käyttöön vasta vuonna 1922, kun Venäjän sisällissota oli päättynyt ja varsinaista valtionhallintoa väliaikaisen tilalle päästiin kokoamaan. Valkopohjainen Neuvostoliiton sotalippu tuli käyttöön vielä myöhemmin.

Suomen lipuksi päätettiin toukokuussa 1918 ottaa siniristilippu. Leijonaliput poistettiin lopullisesti käytöstä vuonna 1920.

Kuitenkin RKP käytti vuoteen 1966 asti eduskuntavaalijulisteissaan kuvaa, jossa siniristilipun sijasta esiintyi leijonalippu.[1]

V. A. Koskenniemi kirjoitti 1917 lipulle omistetun runon Leijonalippu. Lippu-uudistuksen jälkeen hän kuitenkin laati käyttöön otetulle lipulle uuden runon Siniristilippumme.[2] Leijonalippu mainitaan myös Jääkärimarssin kolmannen säkeistön sanoissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kajanti, Caius (päätoim.): Suomen lippu kautta aikojen. Helsinki: Siniairut, 1983. ISBN 951-95798-0-X.
  • Laurell, Seppo: Höyrymurtajien aika.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska folkpartiet hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Tepora, Tuomas: ”Lipun juureen!” S. 84–85. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2004 (Web Archive 2017). PDF. Viitattu 20.11.2020.