Legio IIII Macedonica

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Legio IIII Macedonica, joskus myös Legio IV Macedonica (Makedonialainen) oli Julius Caesarin Italiassa vuonna 48 eaa. perustama roomalainen legioona. Legioonan tunnus oli härkä ja kauris.

Macedonica perustettiin Roomassa riehuvaa kansalaissotaa varten taistelemaan Pompeiuksen joukkoja vastaan. Legioona sai tulikasteensa Dyrrhachiumin taistelussa keväällä 48 eaa, jonka jälkeen se otti osaa Farsaloksen taisteluun. Legioonan piti luultavasti osallistua Caesarin mahdolliseen Parthian sotaretkeen, joka ei kuitenkaan toteutunut, koska Caesar murhattiin vuonna 44 eaa. Tästä seurasi uusi sisällissota Antoniuksen ja Caesarin ottopojan Octavianuksen kesken. Legioona aluksi kannatti aluksi Antoniusta, mutta loikkasi sitten Octavianuksen puolelle tämän luvattua suuremman rahapalkkion kuin Antonius. Huhtikuussa 43 eaa. legioona taisteli Mutinan taistelussa kärsien suuria tappioita.

Vuonna 42 eaa. se taisteli voitokkaasti toisen triumviraatin jäsenien, Octavianuksen ja Antoniuksen puolella Makedoniassa, Filippoin taistelussa. 31 eaa. legioona otti osaa Aktionin meritaisteluun.

Vuonna 30 eaa. keisariksi noussut Octavianus, joka otti nimen Augustus lähetti sen Hispania Tarraconensikseen taistelemaan Cantabriaaneja vastaan.

Keisari Claudius siirsi legioonan Mainziin, Germania Superioriin vuonna 41 jaa. Neljän keisarin vuonna 69 legioona oli kolmen keisarin alaisuudessa, jonka jälkeen valta viimein vakiintui Vespasianuksen noustua keisariksi.

Vespasianus ei tosin luottanut legioonaan, vaikka se taisteli Mainzissa vuonna 69 kapinallisia vastaan Vespasianuksen kenraalin, Cerialiksen komennossa. Vespasianus hajottikin sen vuonna 70. Tämän jälkeen legioonan rippeistä perustettiin uusi legioona Legio IIII Flavia Felix.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.