Laktoyyliglutationilyaasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malli ihmisen laktoyyliglutationilyaasista sitoutuneena inhibiittorina toimivaan bentsyyliglutationiin.

Laktoyyliglutationilyaasi eli glyoksalaasi I on useissa eliöissä esiintyvä entsyymi, joka osallistuu myrkyllisten ketoaldehydien detoksifointiin. Entsyymi isomeroi ketoaldehydien ja glutationin muodostaman hemitioasetaalin S-2-hydroksyyliasyyliglutationijohdannaiseksi. Laktoyyliglutationilyaasin EC-numero on EC 4.4.1.5.[1][2][3]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laktoyyliglutationilyaasin substraatteja ovat muun muassa glyoksaali, metyyliglyoksaali, fenyyliglyoksaali, hydroksipyruvaldehydi ja 4,5-dioksovaleriaanahappo. Nämä muodostavat ilman entsyymikatalyysiä glutationin kanssa hemitioasetaalin, jonka entsyymi isomeroi. Entsyymiä esiintyy erityisesti mitokondrioissa niin eläimissä, kasveissa, sienissä kuin baktteereissakin. Eläinten, kasvien ja mikrobien entsyymi on kahdesta samanlaisesta yksiköstä koostuva dimeeri ja sienten laktoyyliglutationilyaasit ovat monomeereja. Ihmisen laktoyyliglutationilyaasin molekyylimassa on 46 kDa. Entsyymi vaatii toimiakseen koentsyymikseen sinkki-ionin, mutta myös eräät muut kahdenarvoiset ionit kuten koboltti- ja nikkeli-ionit voivat toimia koentsyymeinä, mutta tällöin entsyymin aktiivisuus on alhaisempi.[1][2][3]

Laktoyyliglutationilyaasi on tärkeä tavanomaisten biokemiallisten reaktioiden sivutuotteina muodostuvien erittäin reaktiivisten glyoksaalin ja metyyliglyoksaalin myrkyllisyyden vähentämisessä. Metyyliglyoksaalilla ja glyoksaalilla voi olla osuutta diabeteksen ja neurodegeratiivisten sairauksien kuten Alzheimerin taudin kehittymiseen. Eräitä glutationin johdannaisia, jotka toimivat laktoyyliglutationilyaasin inhibiittoreina on tutkittu antibiootteina ja syöpälääkkeinä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b EC 4.4.1.5 - lactoylglutathione lyase Brenda. Viitattu 4.4.2015. (englanniksi)
  2. a b Peter J. O'Brien, William Robert Bruce: Endogenous Toxins, s. 195, 561-562. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-3-527-32363-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.4.2015). (englanniksi)
  3. a b c Miao-Kun Sun: Research Progress in Alzheimer's Disease and Dementia, s. 191-196. Nova Publishers, 2007. ISBN 978-1594549496. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.4.2015). (englanniksi)