Kyrkbron

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyrkbron
Pohjoispään sisääntuloramppi.
Pohjoispään sisääntuloramppi.
Ylittää Uumajajoki
Sijainti Uumaja, Ruotsi
Pituus 391 m
Leveys läntinen silta: 11–19 m
itäinen silta: 13–20 m
Avattu liikenteelle 26. syyskuuta 1975
Koordinaatit 63°49′15″N, 20°16′0″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kyrkbron on silta Ruotsin Uumajassa. Se johtaa Östra Kyrkogatanin Uumajanjoen eteläpuolelle Tegiin. Kyrkbronin rakentaminen alkoi vuonna 1973, ja se avattiin 26. syyskuuta 1975, jolloin siitä tuli Uumajan kolmas Uumajanjoen ylittävä silta. Keskustelut siitä, pitäisikö silta sijaita kirkon vieressä vai ei, kestivät 1960-luvulta 1970-luvulle saakka. Rakennusvaiheessa löytyi tuntematon hautapaikka (hautausmaan vanhemmassa osassa), mikä johti arkeologisiin kaivauksiin.

Silta koostuu kahdesta rinnakkaisesta betonipalkista. Siinä on kaksi erillistä siltaa, joissa molemmissa on omat kaistansa ja poistumisrampit, jotka ulottuvat joen pohjoispuolen yli. Kyrkbronin rakentamisen tarkoituksena oli hillitä Tegsbronin liikennettä, ja Kyrkbron suunniteltiin olettaen, että kaupungin liikenteessä tulee jyrkkä nousu ylöspäin, mikä osoittautui selvästi optimistiseksi.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 1930-luvulla oli selvää, että ainut Uumajanjoen ylittävä silta, Gamla bron, ei enää selviytyisi lisääntyvästä liikenteestä. Västerbottenin lääninhallitus tilasi valtatieinsinööri O. H. Grahnénilta suunnitelman ja piirrokset joko uutta siltaa tai vaihtoehtoisesti olemassa olevan sillan uudelleenrakentamista varten. Grahnénin ehdotus heinäkuussa 1936 tarjosi useita eri vaihtoehtoja, joukossa ehdotus sijoittaa silta Uumajan kirkon vieressä kulkevan Östra Kyrkogatanin jatkeeksi. Ongelmana tässä vaihtoehdossa oli, että silta päättyisi sataman alapuolelle ja tarvitsisi siksi laivoja varten suuren alikulkukorkeuden tai avaamismahdollisuuden, mikä olisi kallista. Grahnénin pääehdotus oli vanhan sillan sulkeminen moottoriliikenteeltä ja uuden sillan rakentaminen Västra Esplanadenin jatkeeksi.[2]

Ilmakuvaa joesta vuonna 2013. Kyrkbron on lähimpänä oleva silta keskellä kuvaa.

Tegin kuntayhteisön pyynnöstä lääninhallitus nimitti O. H. Grahnénin tutkimaan Östra Kyrkogatan -vaihtoehtoa. Grahnén päätyi kääntösiltaan, mutta piti sitä liian kalliina ja vastusti sillan rakentamista Östra Kyrkogatanille. Grahnénin neuvoista huolimatta lääninhallitus päätti vuonna 1939 kääntösillan rakentamisesta. Kuninkaallinen majesteetti tarkisti tapauksen ja lähetti sen lääninhallitukselle uudelleenharkittavaksi. Tämä sai lääninhallituksen muuttamaan ratkaisuaan, ja päädyttiin sillan rakentamiseen Västra Esplanadenin jatkeeksi. Tämä silta, Tegsbron, vihittiin käyttöön vuonna 1949.[3][4][5]

Tutkimukset, suunnitelmat ja päätökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta vuodelta 2013, jossa vuoden 1965 itäinen vaihtoehto piirrettynä.

Tegin kuntayhteisö yhdistettiin vuonna 1960 Uumajan maalaiskunnan kanssa, ja oli tarvetta luoda asemakaava keski-Tegiin. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1965, kun Uumajan maalaiskunta yhdistettiin Uumajan kaupunkiin, oli tarvetta yleiskaavalle koko kaupunkialueella. Asemakaavassa alue oli varattu sillalle kirkon kohdassa ja moottoritielle Tegsbronista keskiseen Tegiin. Vahva vähemmistö kunnanvaltuustossa vastusti Kyrkbronia ja moottoritietä, koska he halusivat pitää Tegin itsenäisenä.[6]

Yleiskaavan, jossa silta on kirkon vieressä, oli tehnyt Västerbottenskommunernas Arkitekt- och Byggnadskontor (VAB), pääarkkitehtinaan Åke Lundberg. Uumajan seurakunnan kirkkohallitus kannatti sillan sijoittamista kirkon viereen.[6] Insinööritoimisto Orrje & Co palkattiin vuonna 1963 kehittämään piirrokset Uumajan liikenneväylälle. Myös kunnan rakennusvirasto teki tutkimuksia sillan paikasta.[7] Lokakuussa 1964 Orrje & Co esitteli suunnitelman liikenneväylästä, jossa otettiin huomioon vuoden 1980 liikenne-ennuste, yli 40 000 autoa päivässä. Suunnitelma myös totesi, että sillan pitäisi sijaita kirkon vieressä Östra Kyrkogatanin jatkeena.[8]

Helmikuussa 1965 kaupunginvaltuusto hyväksyi Orrje & Co:n ehdotuksen liikenneväylästä. Samana vuonna seurakunta pyysi uutta tarkastelua, koska pelkäsi sillan aiheuttavan liikennemelua jumalanpalveluksille ja tuhoa kirkon ympäristölle. Kaupunginvaltuusto antoi Orrje & Colle tehtäväksi etsiä uusi sijainti sillalle.[9] Marraskuussa 1965 Orrje & Co esitteli kaksi ehdotusta: alkuperäisen suunnitelman sillasta kirkon viereen ja toisen, jossa silta sijoitettaisiin idemmäksi Järnvägsgatanin jatkeena. Sijainti kirkon vieressä katsottiin sopivimmaksi. Åke Lundberg, josta tuli lääninarkkitehti vuonna 1964, piti kuitenkin parempana Orrje & Co:n itäistä vaihtoehtoa.[10][11]

Keväällä 1966 julkaistiin kaksi painettua selvitystä, Orrje & Co:n Ny bro över Ume älv: två principförslag[12] ja arkkitehti Erik Thelausin laatima Bro över Umeälven. Synpunkter på miljöfrågor m m.[10] Uumajan kaupunki tilasi arkkitehtitoimistolta Klemming och Thelaus selvityksen kirkon viereisen sillan ympäristövaikutuksista ja ehdotuksia sen ulkoasusta kannattimineen. Selvityksessä korostettiin, että sillan pitäisi olla samansuuntainen Tegsbronin kanssa. Toimisto ehdotti rakenteeksi suoraa kotelopalkkisiltaa, jossa olisi pystysuora tuki.[13]

Kesäkuussa 1966 kaupunginvaltuustossa keskusteltiin sillan sijaintia koskevasta päätöslauselmaesityksestä. Kaupungin taloushallinto esitti rakennusviraston linjan hyväksymistä ja totesi sijainnin kirkon viereisen suunnitelman olevan etusijalla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen ilman äänestystä.[14] Elokuussa 1966 Orrje & Co esitteli yhdessä Ruotsin tiehallinnon kanssa laatimansa, tähän perustuvan liikennesuunnitelman pohjaksi kaupunginosien maankäyttösuunnitelmille. Myös eri sidosryhmiä kuten tukinuittoyhdistystä kuultiin.[15] Tietyöosaston ehdotuksen jälkeen pyörätie sijoitettiin siltojen kahden ajokaistan väliin.

Uusi asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 1968. Lääninhallitus vastusti kaupungin kaavoitussuunnitelmaa vuonna 1969 ja halusi tutkimuksen sillan sijoittamisesta itäisempään paikkaan. Annettu syy oli, että Uumajan yliopiston ja Norlannin yliopistollisen sairaalan laajennukset muuttivat olosuhdetta, koska molemmat sijaitsevat Uumajan keskustasta itään. Myös Ruotsin museovirasto teki valituksen.

Kuninkaallinen majesteetti siirsi asian Statens planverkille (kansallinen suunnitteluosasto), joka puolestaan pyysi asiasta lausuntoa Ruotsin tiehallinnolta, joka lopulta hyväksyi suunnitelman. Perusteluna oli, että uuden sillan tarkoituksena on vähentää liikennettä Tegsbronilla, joten uusi silta ei voisi olla liian kaukana Tegsbronista. Maankäyttösuunnitelma hyväksyttiin lopulta syyskuussa 1969. Kaksi kuukautta myöhemmin Kyrkbron lisättiin Ruotsin tiehallinnon talousarvioon vuosille 1970–1974. Rakentaminen alkoi vuonna 1972.[16][17]

Kyrkbronin laskettiin ottavan 54,5 prosenttia Tegsbronin liikenteestä. Näihin aikoihin Tegsbronin ylitti noin 25 000 kulkuneuvoa päivässä, joka oli maksimikapasiteetti sillalle. Ennuste vuodelle 1990 oli 60 000 kulkuneuvoa päivässä.[18]

Kaupunginhallituksen vuosibudjetin käsittelyssä lokakuussa 1971 kunnallishallinto ehdotti, että suunnitelma sillasta olisi hyväksyttävä. Kaupunginvaltuusto myönsi rahoituksen kuuden tunnin keskustelun jälkeen äänin 25 vastaan ja 26 puolesta, jossa puheenjohtajalla oli ratkaiseva ääni.[6][19] Lääninhallitus sai 43 valituskirjettä päätöksestä.[20] Toukokuussa 1972 allekirjoitettiin sopimus Uumajan kunnan ja Ruotsin tielaitoksen välillä, jotta tiehallinto aloittaisi sillan rakentamisen kesäkuussa 1972. Siltaurakan sai AB Vägförbättringar 18,6 miljoonalla kruunulla.[21]

Kyrkbronin vastustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrkbron alapuolelta. Itäinen silta vasemmalla ja länsinen silta oikealla.

Keskustelu sillasta alkoi vuonna 1965, kun kirkkovaltuusto lähetti kirjeen kaupunginvaltuustolle, todeten, että jumalanpalvelukset häiriintyisivät sillan liikenten vuoksi.[6] Kesäkuussa 1971 läänin arkkitehti Åke Lundberg toi jälleen esille sillan sijoittamisen, kun kunnan asioista pidettiin tiedotustilaisuus Holmsundissa.[22]

Paikallisissa tiedotusvälineissä keskustelu jatkui ja eri kansallisen tason asiantuntijat kommentoivat siltaa. 2. lokakuuta 1971 vastustuskyvyn huippu saavutettiin, kun sillan vastainen mielenosoitus järjestettiin Uumajassa. Mielenosoitus sai alkunsa sanomalehti Västerbottens-Kurirenin lukijakyselyssä, jossa edellisenä päivänä 84 prosenttia oli Kyrkbronin rakentamista vastaan.[18][23] Myös vastikään nimitetty kuvernööri Karl Georg Samuelson oli vastustamassa Kyrkbronia.[24]

Muutama Keskustapuolueen jäsen yritti pysäyttää rakentamisen vuonna 1973, sillä perusteella, että kustannukset olivat nousseet 45 miljoonaan kruunuun. Aloite peruttiin sillä perusteella, että se olisi kalliimpaa kunnalle tehdä muutoksia maankäyttösuunnitelmaan ja peruuttaa voimassa olevat sopimukset kuin jatkaa rakentamista. Lisäksi sillä olisi vaikutuksia työvoiman vähenemiseen kunnassa, jos rakentaminen oltaisiin keskeytetty.[25][26] Kyrkbronin vastustaminen sittemmin vähentyi.

Tuntematon hautausmaa ja kanuunankuulia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 1972 aikana tuntematon kalmisto löytyi, kun työntekijät olivat kaivamassa siltaa varten Uumajan vanhan kirkon vieressä. Hautausmaan vanhat luut olivat tuntemattomia ja hautauspaikan kartta puuttui.[27] Löydön myötä muinaisjäännösten lääninhoitaja Sune Zachrisson ja Ruotsin museovirasto pysäyttivät sillan rakentamisen, koska alueella olisi tehtävä arkeologisia kaivauksia. Sibylla Haasumin johdolla kaivettiin 22 kuilua välillä 1. heinäkuuta ja 17. elokuuta. Tuloksena oli 40 ruumisarkun, noin 60 luurangon, arkkujen, varusteiden, kynsien, koristeiden, hautapalojen jne. löytyminen. Kaivauksissa löytyi 18 kanuunankuulaa. Ne tulivat luultavasti Suomen sodasta 1808–1809. Joko kanuunankuulat päätyivät sinne, kun kenraaliluutnantti Johan Adam Cronstedt puolusti Uumajaa maaliskuussa 1809, tai kun venäläinen kenraali Nikolai Kamenski kesällä 1809 puolusti siltaa, jota venäläiset rakensivat Uumajanjoen yli.[27] Viimeisessä haudassa, 3,3 kertaa 3,8 metrin kokoisessa hautapaikassa etelä-kaakkoon kirkosta, löytyi helposti luettavat nimilatat, jotka osoittivat sen olleen maaherra Pehr Adam Strombergin perheen sukuhauta. Hautakiveä ei löytynyt, mutta se oli luultavasti tuhoutunut kun kirkko tuhoutui palossa vuonna 1887, yhdessä kaikkien hautojen arkistomateriaalien kanssa.[27]

Sillan rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan rakentamisen aikana muutamia teknisiä uutuuksia käytettiin, kuten pöytätietokonetta maanmittauksessa ja laseria etäisyyden mittaamisessa.[28] Ministeri Bengt Norling vihki Kyrkbronin 26. syyskuuta 1975.[6] Sillan rakentamisen yhteydessä tehtiin myös laaja liikenteen uudelleenreititys Uumajan keskustassa ja Tegissä. Tegistä tuli Uumajan ensimmäinen kaupunginosa, joka sai jalkankulku- ja pyörätiet koko keskustaan.[29]

Sillan rakentamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kolbäcksbronin rakentaminen aloitettiin vuonna 1998, Kyrkbronilla oli noin 16 600 ja Tegsbronilla noin 21 600 kulkuneuvoa keskimäärin päivässä.[30] Vuonna 2010 Kyrkbronilla oli noin 15 100, Tegsbronilla noin 27 300 ja Kolbäcksbronilla noin 12 000 kulkuneuvoa keskimäärin päivässä.[31]

Kolbäcksbronin takia keskustassa on pienempi määrä liikennettä ja Strandgatanin muutos kauttakulkureitistä kaupunkikaduksi ovat vähentäneet Kyrkbronin merkitystä.[32] Onkin ehdotettu, että toinen puoli sillasta muutettaisiin 150–200 parkkipaikaksi.[33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ 1966 Trafikplan och generalplan (PDF) Centrum för regionalvetenskap, Umeå universitet. Arkistoitu 12.1.2014. Viitattu 12. tammikuuta 2014.
  2. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 1–2
  3. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 2–3
  4. ↑ Sjöström 1989, s. 92
  5. ↑ Fordell 2005, s. 48
  6. ↑ a b c d e Sjöström 1989, s. 93
  7. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 4
  8. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 4–5
  9. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 5–6
  10. ↑ a b Kommunkansliet 1975, s. 6
  11. ↑ Fordell 2005, s. 49
  12. ↑ (1966) Ny bro över Ume älv: två principförslag. Stockholm: Orrje & Co. 
  13. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 7–8
  14. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 9
  15. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 10
  16. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 11–13
  17. ↑ Fordell 2005, s. 50–51
  18. ↑ a b Västerbottens-Kuriren, 1971, nro 1 Oktober. (ruotsiksi)
  19. ↑ Fordell 2005, s. 47
  20. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 14 och 15
  21. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 19
  22. ↑ Sjöström 1989, s. 90
  23. ↑ "1.000 ville stoppa bron". 
  24. ↑ Sjöström 1989, s. 91
  25. ↑ Kommunkansliet 1975, s. 19–20
  26. ↑ Fordell 2005, s. 51
  27. ↑ a b c Rosén, pp. 142–146
  28. ↑ "Rymdålderns instrument till hjälp vid brobygget". 
  29. ↑ "Umeås gågata förlängs Tegs-borna blir först med en egen cykelbana", p. 6. 
  30. ↑ Umeåprojektet 2, förstudie (PDF) Vägverket. Arkistoitu 12.1.2014. Viitattu 12. tammikuuta 2014.
  31. ↑ Trafikdatarapport 2008 – 2009 (PDF) Umeå Municipality. Arkistoitu 12.1.2014. Viitattu 12. tammikuuta 2014.
  32. ↑ Strandgatan 22 November 2010. Umeå Municipality. Arkistoitu 12 tammikuu 2014. Viitattu 12. tammikuuta 2014.
  33. ↑ Brodin, Anders: Kyrkbron kan bli parkering vk.se. 8.4.2013. Västerbottens-Kuriren. Arkistoitu 12.1.2014. Viitattu 6.5.2014. (ruotsiksi)

Painetut lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Så blev det en kyrkbro i Umeå. Uumaja: Kommunkansliet, 1975. Libris 819772. (ruotsiksi)
  • Sjöström, Eskil: ”Så blev det en kyrkbro - men partienheten brast”, Så formades vårt Umeå: minnen av kommunalpolitiken i Umeå under 1950- och 1960-talen samt åren närmast därefter : gamla folkpartisters summerade intryck på 1980-talet, s. 90-94. Uumaja: Västerbottens-Kuriren, 1989. ISBN 91-87732-00-9. (ruotsiksi)
  • Rosén, Bo & Rosén, Elsbeth: ”Tre gånger begravd”, Pehr Adam Stromberg: omstridd landshövding i Västerbottens län under finska kriget 1808-1809, s. 142-146. Uumaja: Västerbottens läns hembygdsförb, 1997. ISBN 91-971050-9-0. (ruotsiksi)
  • Umeå kommuns ritningsarkiv. Ritningarna 3310-07 och 3311-07 (Revisionsritningar från 1975-09-16).
  • (1966) Ny bro över Ume älv: två principförslag. Stockholm: Orrje & Co. 
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kyrkbron, Umeå
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kyrkbron&oldid=22102973”