Johan Adam Cronstedt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kreivi Johan Adam Cronstedt (12. joulukuuta 1749 Tukholma, Ruotsi21. helmikuuta 1836 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti ja Itä-Götanmaan läänin maaherra, joka tunnetaan parhaiten palveluksestaansa Suomen sodassa 1808–1809. Hän komensi sodassa Savon prikaatia everstinä, kunnostautuen Revonlahdella, Lapualla ja Alavudella, jossa haavoittui.

Maaliskuussa 1809 Kalmanlahden taistelussa hän pyrki välttämään taistelukosketusta venäläisten kanssa saamansa vetäytymiskäskyn mukaisesti.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cronstedt syntyi ruotsalaiseen aatelissukuun. Hänen vanhempansa olivat Ruotsin kamarikollegioiden presidentti Carl Johan Cronstedt ja Eva Margareta Lagerberg. Hän aloitti sotilasuran jo 14 vuoden iässä, tämä oli ajan tavan mukaista. Vuonna 1779 Cronstedt sai ylennyksen kuningattaren henkivartiorykmenttiin kapteeniksi. Rykmentti sijaitsi Viaporissa. Ensimmäisen kerran Cronstedt pääsi sotimaan Kustaan sodassa vuosina 1788–1790. Sodan jälkeen hän nousi nopeasti armeijahierarkiassa ylöspäin, vuonna 1793 hänet ylennettiin everstiksi ja rykmenttinsä komentajaksi. Suomen sotaa edeltävänä vuotena Cronstedt sai siirron komentamaan Savon prikaatia Heinolan esikuntaan.[1]

Suomen sodan alkaessa Savon prikaati oli lähellä jäädä venäläisten piirittämäksi, koska armeijan liikekannallepano tapahtui liian hitaasti. Ennen sotaa Gustaf Mauritz Armfelt oli ehtinyt arvostelemaan Cronstedtin siirtoa. Hänen mukaansa Cronstedt oli epäpätevä Savon prikaatin, koska hän ei tuntenut Itä-Suomen maastoa. Armfelt arvosteli myös Cronstedtin päätöksentekokykyä. Prikaati aloitti nopean perääntymisen kohti Leppävirta ja sieltä Kuopioon. Cronstedtin joukot perääntyivät Tutškovin komentamaa 5. divisioonaa turhankin nopeasti. Suomen armeijan pääjoukko oli uhassa tulla piiritetyksi Savon kautta. Ouluun Savon prikaati pääsi maaliskuussa käytyään melko vähäisiä taisteluita venäläisten kanssa.[1]

Ensimmäisen tärkeän voiton Cronstedt sai Revonlahden taistelusta, jonka myötä hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Taistelu jäi myös hänen osaltaan ensimmäisen sotavuoden osalta viimeiseksi, missä hänellä oli varsinaista käskyvaltaa. Savon puolustamisesta huolehti vasta muodostettu 5. prikaati ja Cronstedtin joukot yhdistettiin pääarmeijaan. Alavuden taistelussa 17. elokuuta 1808 Cronstedti johti eturintamaa, mutta haavoittui taistelun tuoksinassa. Seuraavat kuukaudet hän vietti sairasvuoteella.[1] Hän palasi sotimaan vasta vuoden 1809 maaliskuussa. Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin vallastasyöksemisen jälkeen uusi kuningas Kaarle XIII määräsi Cronstedtin komentamaan Länsipohjaan perääntyneitä joukkoja. Tässä hän ei menestynyt järin hyvin. Venäläisten kenraali Barclay de Tolly veti joukkonsa jäisen Merenkurkun yli Ruotsiin. Cronstedt sopi de Tollyn kanssa armeijansa perääntymisestä Uumajasta Härnösandiin. Tämän epäonnistumisen jälkeen hän matkusti Tukholmaan ja luovutti päällikkyytensä Georg Carl von Döbelnille.

Sodan jälkeen vuonna 1810 Cronstedt nimitettiin Itä-Göötanmaan läänin maaherraksi, jonka virkaa hän hoiti vuoteen 1817 asti. Sen jälkeen hän vetäytyi pois julkisesta elämästä. Hän kuoli vuonna 1836.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Veli-Matti Syrjö: Cronstedt, Johan Adam (1749-1836) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.9.2001. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.4.2008.