Kuusisaari (Laukaa)
Kuusisaari on noin kaksi kilometriä pitkä asuttu saari Leppävedessä Laukaassa. Saari on ollut osa Laukaan Vuonteella sijainneen Pernasaaren valtionvirkatalon tiluksia. Vuonna 1926 saaresta lohkottiin Ruusulan ja Karjalan tilat itsenäisiksi tiloiksi. 2000-luvulla saari on yhdistettynä Riihiniemen kohdalta mantereeseen pengersillalla. Tiloja lukuun ottamatta saari kuuluu kansalliseen veneulkoilualueeseen ja on virkistysaluetta.[2]
Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geologia ja topografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saari on noin kaksi kilometriä pitkä ja kartasta mitattuna sen pinta-ala on noin 1,7 neliökilometriä.[1] Pääosan saaresta muodostavat kaksi luode–kaakko-suuntaista kivistä kumpumoreeniselännettä, joiden liepeillä on hienoa hietaa ja moreeniselänteiden välisissä painanteissa hiesua, paikoin myös savea.[3][4]
Pohjoisessa moreeniselänteistä muodostuu kaksi niemeä: Kiviniemi ja Jorpakanniemi, joiden väliin jää saareen pohjoisluoteesta työntyvä Poudanlahti. Saaren korkein kohta on Jorpakanniemellä sijaitseva Kurkivuori, jonka korkeus on runsaat 107,5 metriä merenpinnasta ja vajaat 27 metriä Leppäveden pinnasta.[1]
Lähimpiin muihin saariin kuuluu etelässä Pernasaari, jota erottaa Kuusisaaresta matala, ruovikoitunut Likosalmi. Sen lähistöllä olevia pienempiä saaria ovat Vasikkasaari ja Mäkisaari. Pohjoisessa Kuusisaaren ja mantereen väliin jää Pukkisaari, jota erottaa Kuusisaaresta Jortaani ja mantereesta Matosalmi. Lännessä ovat Iso ja Pieni Selkäsaari, idässä kapeiden salmien mantereesta erottama Karisaari.[1]
Lähin yhteys mantereelle muodostuu pohjoisessa Suppaanniemen ja Riihiniemen kohdalla sekä lännessä Karisaarta vastapäätä vajaan 400 metrin levyisten salmien yli ja lännessä Vuonteen luona vajaan 600 metrin levyisen salmen yli. Näistä Riihiniemen kohdalla olevan matalan, ruovikoituneen salmen yli on rakennettu pengersilta.[1]
Elävä luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaressa esiintyy lehmusmetsää.[5] Saaren eteläosien hienosedimenttimaita on raivattu pelloksi.[3][1]
Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallisesti Kuusisaari on Laukaan Savion maarekisterikylää.[6] Saari on ollut osa Laukaan Vuonteella sijainneen Pernasaaren valtionvirkatalon ja myöhemmin siinä vuosina 1931–1994 toimineen Pernasaaren koulukodin tiluksia.[6][7][8][9]
Isonjaon karttoihin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta perustavassa Maanmittaushallituksen historiallisen kartta-arkiston pitäjänkartassa saaressa on ollut metsän ohella vain niittyä alavimmissa painanteissa.[10] Vanhimmassa painetussa peruskartassa vuodelta 1963 ja edelleen 2010-luvulla saaren eteläosan alavat painanteet ovat peltona.[6][1]
Vuonna 1926 Pernasaaren valtionvirkatalossa toimitetussa vuokra-alueiden järjestetelyssä erotettiin valtionvirkatalon tiluksista Kuusisaaressa sijaitsevat Ruusulan ja Karjalan tilat itsenäisiksi tiloiksi pääosan osan saaresta muutoin jäädessä osaksi valtionvirkatalon tiluksia. Vielä vuonna 1963 ja edelleen vuonna 1983 pääosa saaren muista pelloista ja metsistä kuului viereisen Juntuslahden vastarannalla sijainnelle Pernasaaren koulukodille.[8][6][11]
Viereisistä pienemmistä saarista Pernasaari etelässä oli 1960-luvulla asuttu, ja siellä sijaitsi Maunola-niminen maatila. Vasikkasaaressa, Pukkisaaressa, Isossa ja Pienessä Selkäsaaressa sekä itse Kuusisaaressa oli jo tuolloin muutaman mökin verran kesämökkiasutusta.[6]
2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvulla Kuusisaari on pohjoisesta Riihiniemestä rakennetun pengersillan välityksellä yhteydessä mantereeseen. Pääosa Kuusisaaren pelloista oli 2010-luvulla edelleen viljelyksessä.[1] Saaressa sijaitseva Ruusulan tila toimi 2010-luvulla marjatilana, ja aiemmin myös viinitilana.[1][12][13] Kesäasutusta oli 2010-luvulla muodostunut myös Pernasaareen, eivätkä Maunolan tilan pellot siellä enää olleet viljelykäytössä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Kuusisaari, Laukaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Virkistys- ja matkailualuetarkistus.xls[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Maankamara GTK. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ Karttaikkuna Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ Nimet Laukkavirta, Tarvaala ja Laukaa Jorma Kyppö. Viitattu 11.8.2015.
- ↑ a b c d e Peruskartta 1:20 000. 3212 09 Vihtavuori. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1963. Kartan verkkoversio maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 15.8.2015)
- ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Keski-Suomen lääni (Kinnula-Pihtipudas) (Bia:29), Jakso 130 (jpg) Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ a b Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Keski-Suomen lääni (Kinnula-Pihtipudas) (Bia:29), Jakso 131 (jpg) Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Pernassaren koulukoti Arkistolaitos. Arkistoitu 25.9.2015. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Pitäjänkartasto 1:20 000. , Laukaa (3212 09+06 Ia.* -/- -). Kansallisarkisto. Kartan verkkoversio Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 18.8.2015)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 09 Vihtavuori. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartan verkkoversio maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 15.8.2015)
- ↑ Vieraile Suomen viinitiloilla; Rantapallo
- ↑ Kotimaisten viinien laatu on parantunut; YLE 16.7.2010
