Kuulolaite

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korvantauskuulolaite ja akryylimuovista valmistettu yksilöllinen korvakappale

Kuulolaite tai kuulokoje on apuväline, jota huonokuuloiset ihmiset käyttävät kuullakseen paremmin. Sähköisessä kuulolaitteessa on mikrofoni, joka muuttaa äänen sähköiseksi signaaliksi sekä vahvistin, jonka tehtävä on kasvattaa sähköisen signaalin voimakkuutta ja korvaan sijoitettava kuulokeosa, joka muuttaa vahvistetun signaalin vahvistetuksi ääneksi.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kuulolaitteet olivat korvalehden jatkeeksi laitettuja kouriaselvennä. Niiden ja kuulotorvien tarkoituksena oli vahvistaa ääntä. Kuulotorvi oli yksinkertaisimmillaan korvan suulla pidettävä tötterö. Kuulotorvista alettiin hiljalleen kehittää mahdollisimman tehokkaita mutta myös mahdollisimman huomaamattomia. Niitä saatettiin kätkeä parran tai hiusten sekaan. Ääntä onnistuttiin vahvistamaan sähköisesti 1900-luvulla, ja ensimmäiset kannettavat sähköiset kuulolaitteet saapuivat markkinoille 1930-luvulla. Tämän jälkeen kuulolaitteiden tekniikkaa ovat mullistaneet transistorit 1950-luvulla ja digitaalinen kehitys 1990-luvulla.[2]

Mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuulolaitteita on nykyään monia eri malleja. Yleisin käytössä oleva malli on korvantauskoje, jonka laiteosa asetetaan korvalehden taakse ja korvakappale korvakäytävään. Äänet välittyvät korvaan korvakappaleeseen liitetyllä letkulla, jonka avulla se pysyy myös korvasta. Korvakappale rakennetaan yksilöllisesti korvan mukaan. Korvakäytävästä otetun mallin mukaan valmistettu korvakäytäväkoje puolestaan asetetaan korvakäytävään. Se on pienikokoinen, ja sen käyttö vaatii sorminäppäryyttä. Taskukoje on hieman suurempi kuulolaite. Sitä pidetään taskussa tai esimerkiksi kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan korvaan johdon ja korvakappaleen avulla.[3] Kommunikaattorimalliin kuuluu kuulokkeet ja vastaanotinlaitteisto. Kommunikaattoria käyttävät joskus erittäin huonokuuloiset vanhukset, jotka tarvivat kuulolaitetta vain ajoittain.[2] Kuulolaite voidaan liittää myös puhelimeen tai muuhun sähköiseen laitteeseen erityisen induktiosilmukan välityksellä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisissa kuulolaitteissa on monipuoliset ominaisuudet, ja niitä voi käyttää erilaisilla kuunteluohjelmilla erilaisissa ääniympäristöissä. Käyttäjä voi itse valita ohjelman tai laite tekee sen automaattisesti.[4] Useimmat kuulolaitteet sovitetaan tietokoneohjelmiston avulla.[5] Laitteita käytetään useimmiten paristoilla; korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa on nappiparistot ja taskukojeessa sauvaparistot.[4]

Kuulokojeet luokitellaan säädeltävyyden mukaan. Yksinkertaisimmiasa laitteissa ei ole säätömahdollisuutta, ja lisäksi on joko käyttökytkimillä ja sovitussäätimillä säädeltäviä kojeita ja ohjelmoitavia laitteita. Useimmiten tarvittavat säätimet muokkaavat äänenvoimakkutta ja käyttötapaa. Jälkimmäisellä valitaan mikrofoni- tai induktiokelatoiminta. Mikrofonitoiminnalla mikrofoni ottaa äänet vastaan, mutta induktiokelatoiminta mahdollistaa induktiosilmukan käytön. Ohjelmoitavalla kuulolaitteelle voidaan saavuttaa tarkemmat säätömahdollisuudet kuin perinteisellä säätimillä. Ohjelmoitavat kojeet käyttävät muun muassa erityisiä ohjelmointilaitteita tai normaalille tietokoneelle asennettua ohjelmaa.[5]

Monet vanhukset häpeävät kuulolaitteen käyttöä, koska sitä pidetään hankalana, se koetaan vanhuuden ja vammaisuuden merkiksi. Esimerkiksi Suomessa vain noin puolet kuulolaitteen omistajista käyttävät sitä säännöllisesti.[6][7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eräkanto, Seppo: Kuulla. Teoksessa Salminen, Anna-Liisa (toim.): Apuvälinekirja. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 2003. ISBN 951-580-364-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta 2001 s. 374
  2. a b Tapiovaara, Hanski: Kuulolaite Viitattu 27.8.2013.
  3. Kuulokojemallit Kuuloliitto. Viitattu 27.8.2013.
  4. a b Kuulokojeen käyttö Kuuloliitto. Viitattu 28.8.2013.
  5. a b Eräkanto, s. 82–83.
  6. Rosvall, Minna & Lähteenmäki, Lassi: Ikäihmiset vierastavat kuulolaitetta 26.2.2013. Yleisradio. Viitattu 27.8.2013.
  7. Hearing Aids NHS Choices. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.