Kupittaan ruotsalaistaloalue
Kupittaan ruotsalaistaloalue on Turkuun talvisodan jälkeen 1940-luvun alussa rakennettu tehdasvalmisteisten puutalojen alue, jonka taloista suurin osa saatiin Ruotsista lahjoituksena. Kupittaan läheisyydessä, kaupunginosissa II ja III sijaitseva ruotsalaistaloalue sijoittuu Kunnallissairaalantien, Kupittaankadun, Uudenmaankatuun ja Sepänkadun rajaamalle alueelle. Alue on inventoitu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]
Jo 1920-luvulla Kupittaasta oli tarkoitus muodostaa puutarhakaupunginosa, jossa pienasutuksen asumismukavuus olisi yhdistetty maaseutumaiseen viihtyisyyteen ja terveellisyyteen. Ajatus ei toteutunut ennen talvisodan loppumista. Ruotsissa järjestettiin tuolloin kansalaiskeräys sodan nuijiman naapurimaan hyväksi.[2] Koska valuutanvientikiellon vuoksi Ruotsista ei voinut tuoda Suomeen rahaa, keräysvaroilla kustannettiin tyyppitaloja helpottamaan Suomen jälleenrakentamista ja asuntopulaa. Alun perin talot oli tarkoitettu karjalaiselle siirtoväelle, sotainvalideille ja pommituksista kärsineille. Ruotsi lahjoitti Suomeen kaikkiaan 2000 tehdasvalmisteista puutaloa, joista 75 on pystytetty Kupittaan ruotsalaistaloalueelle.[3]
Suomeen toimitettujen talojen yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä kokonaisuus. Suurempia kolmen huoneen taloja toteutettiin vain Helsinkiin ja Turkuun. Lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Muun muassa arkkitehti Lauri Pajamies suunnitteli kaupunkeihin tulevia yleensä reilun 50 neliön asuntoja ilman ullakkoa. Maaseudulle tarkoitettuja asuntoja suunnittelivat arkkitehdit Urho Orola ja Jalmari Peltonen. Ne olivat puolitoistakerroksisia ja huoneita oli myös ullakolla. Näistä suurin osa päätyi kuitenkin kaupunkeihin.[4]
Kupittaan ruotsalaistaloalueen rakennukset ovat ulkoasultaan hyvin samanlaisia. Talojen valmistuessa ulkovuoraus oli toteutettu pystyrimalautauksena, taloissa oli huopakatot ja kaksi- tai kolmijakoiset ikkunat. Turun kaupunki vastasi talojen pystyttämisestä ja kaupunki rakennutti myös talojen perustukset ja kellarit.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kupittaan ruotsalaistaloalue Museovirasto. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Kupittaa kertoo monta tarinaa Kupittaan omakotiyhdistys. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Ruotsi lahjoitti sota-aikana Suomelle pieniä puutaloja, joita jonotetaan nyt kilpaa – idylliset lahjatalot ovat monen perheen unelma Helsingin Sanomat. 19.6.2017. Viitattu 3.5.2018.
- ↑ Nostalginen Turku: Lahjataloja tarpeeseen Aamuset. 29.8.2015. Arkistoitu 3.5.2018. Viitattu 3.5.2018.