Kultaloistokaija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kultaloistokaija
Kultaloistokaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla
Kultaloistokaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Loistokaijat Polytelis
Laji: anthopeplus
Kaksiosainen nimi
Polytelis anthopeplus
(Lear, 1831)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kultaloistokaija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kultaloistokaija Commonsissa

Kultaloistokaija (Polytelis anthopeplus) on australialainen papukaija.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 40 cm ja paino 150–206 g. Koiraan höyhenpuku on pääosin keltainen, päälaelta ja takaraivosta oliivinsävyinen, siiven pienillä peitinhöyhenillä on leveä punainen vyö, uloimmat siiven peitinhöyhenet sinimustat, käsisulkien ulkohöyty tummansininen ja siiven alapeitinhöyhenet keltaiset. Naaraan ja nuoren linnun väritys on enemmän vihertävän sävyinen ja reunimmaiset pyrstösulat ovat kärjen alapuolelta vaalean ruusunpunaiset. Nokka on korallinpunainen, koivet harmaat ja iiris oranssinruskea.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaloistokaijoja on kaksi alalajia, joista nimialalaji anthopeplus elää Kaakkois-Australian sisämaassa, ja alalaji westralis mantereen lounaiskolkassa. Lajin kokonaispopulaatio on noin 21 500  yksilöä, joista 1 500 kuuluu westralikseen. Nimialalaji taantui voimakkaasti vuosien 1970–1990 välillä, mutta kanta on nyt osoittanut elpymisen merkkejä. Taantuminen johtui elinympäristöjen tuhoutumisesta ihmisen toimesta.

Kultaloistokaija on vähemmänn suosittu häkkilintuna kuin loistokaija.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulva-alueiden eukalyptusmetsiköt ja läheiset pensaikkoalueet, esiintymisalueen lounaisosissa laji elää kaikenlaisissa metsähabitaateissa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintää tapahtuu elo-tammikuussa. Pesä on tavallisesti vesistön lähellä kasvavan eukalyptuksen syvässä kolossa. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, tavallisesti neljä, joita se hautoo noin kolme viikkoa. Koiras tuo hautovalle naaraalle ruokaa pari-kolme kertaa päivässä. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista ja medestä. Erityisen suosittuja ovat eukalyptusten ja akasioiden siemenet. Kultaloistokaijat syövät myös vehnänjyviä ja ovat paikoin maanviljelijöiden riesana Lounais-Australiassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Polytelis anthopeplus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)