Krooninen laskimoiden vajaatoiminta
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Suomennettava viitemalline |
Krooninen laskimoiden vajaatoiminta (engl. Chronic venous insufficiency, CVI) tarkoittaa laskimoiden vajaatoimintaa, jonka myötä laskimot eivät kykene kuljettamaan hapetonta verta takaisin sydämeen.[1] Tilaa kutsutaan toisinaan myös laskimoiden virtaushäiriöksi. Tautia havaitaan useammin naisilla kuin miehillä. Laskuvarjojääkärit ja miehet, joilla on vammoja tai vaurioita jaloissa, ovat myös alttiimpia laskimoiden vajaatoiminnalle.lähde?
Laskimoiden vajaatoiminta jaloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska laskimoiden täytyy pystyä kierrättämään verta tehokkaasti vartalon alaosista takaisin sydämeen, CVI on hyvin yleinen jaloissa. Oireita ovat kutina ja jaloissa esiintyvät tummentumat eli hyperpigmentaatio. Oireita ovat myös ödeema ja krooninen turvotus jaloissa. Iho saattaa reagoida myös ekseeman tavoin paikallisesti tulehtumalla, kiinteytymällä, selluliitilla tai muodostamalla rakkuloita (engl. Venous insufficiency ulceration). Sairaus on tunnettu jo muinaisilta ajoilta, ja muun muassa Hippokrates hoiti CVI:tä sideharsoilla. CVI on tarkemmin esitettynä englanniksi Chronic peripheral venous insufficiency.lähde?
Laskimoläppien toimintahäiriöitä hoidetaan konservatiivisesti ihoa öljyämällä, puristavilla siteillä, hoitosukilla, verenpainelääkityksellä, pitämällä potilaan ollessa makuuasennossa jalkoja säännöllisesti sydämen yläpuolella sekä asentamalla potilaan sänkyyn noin 20 senttimetrin koroke jalkojen alle nukkumisen ajaksi. Leikkaushoitoina käytetään vanhahkoa Lintonin proseduuria ja uudempaa SEPS-toimenpidettä. Laskimoläppien korjausleikkauksia ja verenvirtausta muuntavia leikkauksia on tehty tutkimusmielessä. Vaikka laskimoiden ja laskimoläppien ongelmat ovat olleet tunnettuja ja muinaisessa lääketieteessä, edelleenkin on komplikaatioita, joille ei ole kunnollista hoitoa. Esimerkiksi verisuonisto saattaa ahtauttaa laskimoa, ja joskus laskimon harvinainen epämuodostuma saattaa aiheuttaa laskimoon huonon takaisinvirtauksen.lähde?
Potilaita ohjeistetaan kävelemään säännöllisesti ja pitämään erityisiä puristavia hoitosukkia sekä nukkumaan nk. Trendelenburgin asennossa (noin 6 astetta kallellaan, jalat ylhäällä). Ylipainoisia ja raskaana olevia potilaita ohjeistetaan usein sängyn asennon korjaamiseen.lähde?
May-Thurnerin syndrooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteessä nk. ”May-Thurnerin syndrooma” on harvinainen tila, jossa veritulppia ja ahtaumia syntyy lantion ja jalkojen alueelle jaloissa olevien verisuonien takia. Tarkemmin sanottuna laskimon vieressä oleva verisuonisto puristaa laskimoa kasaan ja estää sujuvan veren takaisinvirtauksen. Se johtaa siihen, ettei verenkierto toimi normaalisti ja hyytymien sekä tukosten riski kasvaa.lähde?
Krooninen keskushermoston laskimoiden vajaatoiminta (CCSVI)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CVI:tä on havaittu useilla potilailla keskushermostossa.[2] Kun CVI ilmenee keskushermostossa, sitä kutsutaan englanniksi nimellä Chronic cerebrospinal venous insufficiency eli CCSVI eli suomeksi krooninen keskushermoston laskimoiden vajaatoiminta. Se voidaan todeta käyttäen doppleria (engl. sonography) tai MRV:tä (engl. Magnetic resonance angiography t. venography)lähde?
CCSVI on tullut esille vasta 2000-luvun alkuvuosina, ja ensimmäinen kansainvälinen kokous asian tiimoilta järjestettiintiin syyskuun 8. päivänä vuonna 2009 Bolognassa Italiassa. Syitä laskimoiden vajaatoiminnalla esitettiin, ja todennäköiseksi aiheuttajaksi esitettiin geneettistä tai solupohjaista muutosta.[3]
Tunnetut CCSVI:n seuraukset ovat veren happipitoisuuden lasku, perfuusio ja raudan sekä muiden kertyminen verisuonten seinämiin, joiden lopullista vaikutusta potilaaseen ei tiedetä. Yhteyttä MS-tautiin on esitetty, mutta tutkimukset asian pohjalta ovat vielä kesken. CCSVI:n yleisimmät hoitomuodot ovat pallolaajennus ja joissain tapauksissa nk. stenttien käyttö, jotta laskimot pysyvät auki.lähde?
Muut tutkimusryhmät ovat yhdistäneet kaulavaltimoiden takaisinvirtauksen estymisen muihinkin neurologisiin sairauksiin, mm. amnesiaan. Niitä kutsutaan englanniksi nimellä Cerebral venous outflow impairment. On vielä epäselvää, liittyvätkö nämä CCSVI:hin.lähde?
Laskimoiden takaisinvirtauksen estyminen maksassa eli Budd-Chiarin syndrooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Budd-Chiarin syndrooma johtuu maksasta verta poistavien verisuonien toiminnan vajaavaisuudesta. Sen oireita ovat vatsakipu, askites ja hepatomegalia eli maksan suureneminen. Maksan verisuonistoon voi myös kehittyä tukos. Syndrooma voi olla äkillinen, akuutti, krooninen tai jopa oireeton. Esiintyvyys on keskimäärin yhdellä miljoonasta ihmisestä ja on yleisempi naisilla.lähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chronic Venous Insufficiency December 1, 2009. Society for Vascular Surgery. Arkistoitu tammikuu 17, 2016. Viitattu huhtikuu 27, 2012.
- ↑ "Chronic cerebrospinal venous insufficiency in patients with multiple sclerosis" (2008). Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry 80 (4): 392–9. doi:. PMID 19060024.
- ↑ Bologna conference notes [1] (Arkistoitu – Internet Archive)Malline:MEDRS
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anning, Stephen Towers (1954). Leg ulcers: their causes and treatment. London: Churchill. OCLC 14661804.
- "Venous disease: investigation and treatment, fact or fiction?" (1990). Annals of the Royal College of Surgeons of England 72 (3): 188–92. PMID 2192676.