CCSVI

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Professori Paolo Zamboni, Ferraran yliopisto
Gray563.png
ahtautuneen jugular-laskimon pallolaajennus

Krooninen keskushermoston laskimoiden vajaatoiminta (CCSVI, Chronic cerebrospinal venous insufficiency) on italialaisen laskimoasiantuntija [Paolo Zambonin]nimeämä tutkimuslöydös. Äärimmäisesti referoituna CCSVI tarkoittaa keskushermostosta lähtevien, tärkeimpien laskimoiden virtaushäiriöitä, mitkä johtuvat laskimonsisäisistä patologisista muutoksista. Laskimohäiriöt on erityisesti liitetty MS-tautiin, tosin tutkimus- ja hoitokentällä on ilmennyt voimakasta ristiriitaa erityisesti neurologian ja verisuonikentän kesken [1]. CCSVI:n yleisin hoitomuoto on pallolaajennus ja myös ns. stenttejä on käytetty operaatioiden yhteydessä.


Patologiset poikkeavuudet ja muuttunut laskimovirtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CCSVI:ssä keskushermostosta lähtevän laskimon rakenteessa on tapahtunut sellaisia muutoksia, mitkä aiheuttavat muutoksia verenvirtauksessa. Yleisimmät patologiset muutokset ovat laskimon sisäisiä ja näistä eniten huomiota on saanut laskimoläppien poikkeavuudet. Laskimon sisälle on voinut myös muodostua kalvomaisia muodostelmia, tai laskimo on kaventunut laskimon seinämissä tapahtuneiden muutosten myötä.[2][3]. Syytä näiden laskimopoikkeavuuksien syntyyn ei vielä varmuudella tiedetä, mutta USA:set verisuoni asiantuntijat ovat esittäneet (2010) että niiden taustalla olisi jo sikiövaiheessa tapahtuva kehityshäiriö [4]. Australialaistutkija Paul Thibault on myös esittänyt hypoteesin [5] (1/2012)minkä mukaan laskimoissa tapahtuvat muutokset ja krooninen tulehdus liittyisi tiettyihin viruksiin (mm. Chlamydophila pneumonia), ja pallolaajennuksen lisäksi hoidon tulisi kohdistua myös mahdollisiin viruksen aiheuttamiin infektioihin.


Zambonin ryhmän tutkimusjulkaisussa [6] vuodelta 2009 65 MS-diagnosoidun ryhmästä kaikilta löydettiin edellä mainitun kaltaisia laskimomuutoksia. Kyseisessä julkaisussa Zambonin tutkimusryhmä kartoitti 65 MS-diagnosoidun sekä 235 kontrollihenkilön keskushermostosta lähtevien laskimoiden verenvirtauksen ultraääni (=doppler)laitteistolla. Kaikilla MS-diagnosoiduilla täyttyi vähintään kaksi kriteeriä viidestä Zambonin kehittämässä viiden tutkimuskohdan kriteeristössä. Vastaavasti kontrollihenkilöillä ei vastaavaa havaittu. Tämän sokkoutetun ultraäänitutkimuksen jatkumo oli venografia (eli laskimoiden varjoainekuvaus), joka tehtiin 65 MS-diagnosoidulle sekä 48 kontrollille. Tutkimuksessa venografia sekä vahvisti ultraäänitutkimuksen tuloksen ja antoi edelleen tarkempaa tietoa laskimoiden poikkeavuuksista (mm. azygoslaskimon poikkeavuuksista, laskimon sisäisistä rakenteellisista esteistä, laskimopaineista sekä ns. rinnakkaissuoniston muodostumisesta).


Zambonin 100 %:n tutkimuslöydöstä on kritisoitu paljolti siitä, että sitä ei ole toistettu aivan vastaavilla tuloksilla toisissa tutkimuksissa. Tosin venografiaan pohjautuvissa tutkimuksissa löydösprosentti on jo lähellä Zambonin ryhmän tuloksia. Puolalaisryhmän julkaisussa [7] tutkijat löysivät CCSVI laskimoahtaumia MS-potilailta 96,1 % kun tutkittavien joukko (N=586) oli jo huomattavasti isompi kuin Zambonilla. Keväällä 2012 julkaistussa tutkimusuutisessa USA:laiset tutkijat kirjoittivat havainneensa laskimoahtaumia 95 %:lla tutkituista MS-potilaista (N=94) [8] Amerikkalainen tutkija Robert Fox teki ensimmäisenä postmortem-tutkimuksen, missä kartoitettiin 7 MS-tautia sairastaneen ja 6 kontrolli vainajan laskimorakenteita. Fox:n ryhmä havaitsi MS-vainajilla selkeästi enemmän laskimon sisäisiä patologisia muutoksia. Viidellä MS-potilaalla seitsemässä havaittiin laskimorakenteissä poikkeavuuksia, joilla on mahdollisesti hemodynaamisia vaikutuksia. Kontrolli vainajilla muutoksia oli vain yhdellä kuudesta. [9], [10]".


Nämä virtausesteet muuttavat verenvirtausta ja ehkäpä tunnetuin asiaan liittyvä termi on refluksi eli takaisinvirtaus (ks. CCSVI doppler kriteerit [11]), minkä CCSVI koulutettu operaattori voi havaita ultraäänitutkimuksessa. Refluksin raja-arvoksi jugular- ja/tai vertebral-laskimoissa on määritelty >0,88 sekuntia ja aivojen syvistä laskimoissa >0,5 s. Verisuoni / CCSVI-asiantuntijat ovat alustavasti esittäneet, että muuttunut verenvirtaus vaurioittaa [veriaivoestettä]. Professori Marian Simka julkaisi v. 2009 hypoteesinsä [12] että muuttunut verenvirtaus ja lisääntynyt paine aihettaa tulehduksellisia muutoksia laskimoiden seinämissä ja siten veriaivoesteen heikentymisen. Veriaivoesteen pettäminen on toistunut myös useiden muidenkin CCSVI/verisuoni asiantuntijoiden teksteissä ja luennoissa (mm. Michael Dake [13] , Gary Siskin [14]). Veriaivoesteen heikentymisen myötä keskushermostoon pääsee mm. punasoluja ja CCSVI:n yhteydessä onkin esitetty, että punasoluista vapautuva rauta aiheuttaisi tulehdusta ja kudoskatoa, mikä käynnistäisi immuunipuolustuksen solujen aktivaation [15]. Erityistä kiinnostusta näihin rautakertymiin on osoittanut tunnettu magneettikuvantamisen asiantuntija Mark Haacke. Hänen mukaansa rauta kertyy CCSVI logiikan mukaisesti, laskimoiden ympärille ja lähelle tyvitumakkeita ja talamusta. [16] Yksi keskeinen verenvirtaukseen liittyvä termi on noussut vahvasti esille CCSVI:n yhteydessä ja se on hypoperfuusio eli heikentynyt verenvirtaus elimen läpi. MS-taudin yhteydessä perfuusiota on jonkin verran jo ennen CCSVI:tä ja tehdyt tutkimukset osoittavat että verenvirtaus on heikentynyt MS-diagnosoidujen aivoissa. CCSVI:n yhteydessä perfuusiota aihetta on alustavasti tutkittu mm. Buffalon yliopistossa [17] ja heidän alustava tulos oli se, että MS-diagnosoiduilla verenvirtaus aivoissa oli heikentynyt ja se korreloi laskimohaitta-asteen kanssa. Alustavasti on jo noussut näkemyksiä siitä, että laskimoiden operointi pallolaajennuksella saattaa parantaa perfuusiota aivoissa [18][19] [20].

CCSVI:n ja MS-taudin välisen yhteyden kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roberta Lanzillo kollegoineen Tutkivat Napolissa CCSVI muutoksia MS-potilailla ja terveillä vapaaehtoisilla. Heidän aineistossaan MS-potilailla oli jonkin verran enemmän CCSVI muutoksia (80,8%), kuin terveillä vapaaehtoisilla (47,4%). CCSVI muutokset korreloivat kuitenkin parhaiten potilaiden ikään eikä MS-taudin vaikeusasteeseen.[21]

Torinolainen tutkimusryhmä selvitti CCSVI muutoksien (vähintään 2 laskimomuutosta) yleisyyttä terveillä, MS-potilailla sekä muita neurologisia sairauksia sairastavilla potilailla. Heidän tutkimuksessaan ei tullut tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välille. CCSVI muutosten yleisyys ryhmissä oli: MS-potilaat 17,5%, terveet 7,3% ja muita neurologisia sairauksia sairastavat 11,5%. Heikko assosiaatio yksittäisen ultraäänilöydöksen ja MS-taudin välillä saatiin verrattuna terveisiin kontrolleihin.[22]

PLOS one lehdessä julkaistu kanadalainen tutkimuksen, jossa tutkittiin 100 MS-potilaan ja verrokin laskimoita ultraäänellä ja magneettitutkimuksella [23]. Yksi tutkimusta tehneistä radiologeista oli saanut koulutuksen klinikassa, jossa myös Zamboni työskentelee [24]. Yhdelläkään tutkimuksessa mukana olleista henkilöistä ei todettu CCSVI muutoksia.

Vastikään julkaistu italialainen tutkimus CCSVIstä ja MS taudista ei pystynyt vahvistamaan näiden kahden välistä yhteyttä. 68 MS-tauti potilasta ja 68 tervettä vapaaehtoista tutkittiin väri-kaiku Doppler menetelmällä. Kyseessä oli sokkoutettu tutkimus. Tarkoituksena oli selvittää onko CCSVIn ja MS-taudilla ylipäänsä yhteyttä ja korreloiko CCSVI MS-taudin vaikeuden kanssa. CCSVI muutoksia todettiin 21:llä potilaalla (30,9%) ja 23:lla kontrolli (33,8%). Lisäksi havaittiin, että kliinisesti CCSVI positiivisilla ja negatiivisilla MS-tautipotilailla ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa taudin vaikeusasteesta.[25] Aiemmin julkaistu italialainen tutkimus ei myöskään pystynyt todentamaan CCSVI muutosten ja MS-taudin välistä yhteyttä.[26] Tässä tutkimuksessa oli mukana 40 MS-potilasta ja 34 tervettä henkilöä. CCSVI muutoksia todettiin 55%:lla potilaista ja 35%:lla kontrolliryhmäläisistä, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0.089). Tänä vuonna (2013) julkaistu amerikkalainen tutkimus selvitti samoin CCSVIn ja MS-taudin yhteyttä. Mukana oli 206 MS-tautia sairastavaa vapaaehtoista ja 70 ei MS-tautia sairastavaa kontrollihenkilöä. Ultraäänitutkimuksen tekijä oli sokkoutettu tutkittavan ryhmän suhteen. Tässäkään tutkimuksessa ei MS-tautia sairastavien ja sairastamattomien ryhmien välillä ollut eroa.[27] Eräässä tanskalaisessa tutkimuksessa CCSVIn ja MS-taudin välistä yhteyttä. Tässä tutkimuksessa mukana oli 24 MS-tautia sairastavaa potilasta ja 15 tervettä kontrollia. Tutkimuksessa käytettiin kallon ulkopuolista korkean resoluution väridoppler-ultraääntä, transkraniaalista väridoppleria, MRI ja faasikontrasti-MR menetelmiä kaulan ja kallonsisäisten laskimoiden tutkimiseksi. Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja. CCSVIksi luokiteltuja muutoksia oli MS-tautia sairastavien ryhmässä 1/24 ja terveiden ryhmässä 2/15. Yhdelläkään ei tutkimuksissa havaittu kuin korkeintaan yksi CCSVI muutos.[28]

Saksassa tehty tutkimus selvitti dopplerultraäänen ja magneettiresonanssi venografian avulla laskimopaluuta MS-tautipotilailla. Mukana oli 40 MS-tautia sairastavaa potilasta. Tutkimuksessa mitattiin sisäisen jugulaarilaskimon ja azygoslaskimon ahtaumaa, joka jaettiin kolmeen ryhmään 0-50% ahtaumaan, 51-80% ahtaumaan ja yli 80% ahtaumaan. Vasta yli 80% ahtauman todettiin vaikuttavan hemodynaamisesti merkittävästi. Ultaäänitutkimuksen perusteella vain 4 potilaalla todettiin poikkeamaa laskimopaluussa. Tutkimuksen pääasiallinen löydös oli, että verrattuna Zambonin alkuperäiseen tutkimukseen ultraäänellä todennettaviin CCSVI muutoksia oli saksalaisessa aineistossa huomattavasti vähemmän.[29] Toisen saksalaisen tutkimusryhmän tutkimuksessa selvitettiin 20 MS-potilaan ja 20 verrokin laskimopaluuta. Tutkimus oli nk. kolmoissokkoutettu, jossa tutkimuksen suorittaja, datan analysoija ja tilastotieteilijä eivät tienneet tutkimushenkilön ryhmästä. Kenelläkään tutkituista ei todettu retrograadista virtausta. Yhdelläkään MS-tautipotilaista ja vain yhdellä kontrolleista oli kaksi CCSVI muutosta. Tutkijoiden johtopäätöksen mukaan heidän datansa ei tue esitettyä CCSVI:n ja MS-taudin välistä yhteyttä.[30] Kolmannessa saksalaisessa tutkimuksessa selvitettiin MS-tautipotilaiden kallonsisäistä laskimopainetta verrattuna terveisiin verrokeihin. Mittarina käytettiin oftalmodynamometriä. Tutkimuksessa oli mukana 29 MS-tautia sairastavaa, 28 tervettä verrokkia ja 19 potilasta jolla kallonsisäinen paine oli kohonnut, mutta jolla ei ollut MS-tautia. Tuloksissa vain kolmannella ryhmistä oli kohonnut laskimopaine. Terveiden ja MS-potilaiden laskimopaineiden välillä ei todettu minkäänlaisia eroja.[31] Neljännessä Saksassa tehdyssä tutkimuksessa tulokset olivat edellisten kanssa samoja. CCSVI muutosten suhteen eroja terveiden ja MS-tautia sairastavien välillä todettu. Tässä tutkimuksessa 56 MS-tautia sairastavaa ja 20 tervettä verrokkia.[32] Kreikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin doppler-kaikututkimuksen keinoin laskimopaluun ongelmien ja MS-taudin yhteyttä. 42 MS-tautia sairastavaa potilasta ja 43 kontrollihenkilöä tutkittiin. Kriteereinä CCSVI:lle pidettiin laskimorefluksia kaulalaskimoista istualtaan ja seisaaltaan. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös apnea testi ja valsalvan koe. Istualtaan refluksi todettiin yhdellä potilaalla (2%) ja yhdellä kontrolliryhmään kuuluvalla. Valsalvan-manööverin yhteydessä refluksi oli todettavissa kolmella MS-potilaalla (7%) ja neljällä kontrollilla (9%). Näin ollen ryhmien välillä ei ollut eroja.[33] Lisäksi Tel Avivilainen tutkimus on päätynyt aikaisemmin mainittujen tutkijoiden kanssa samanlaisiin tuloksiin. Heidän tapaus-verrokki tutkimuksessaan oli mukana 27 MS-tautia sairastavaa ja 32 tervettä verrokkia. Tutkimuksessa ei ryhmien välillä ollut CCSVI muutosten suhteen eroja.[34]

Simka M et al tutkivat Puolassa CCSVI:n ja MS-taudin keston yhteyttä. Tässä tutkimuksessa he tekivät katetrivenografian ja vertasivat havaittuja CCSVI muutoksia MS-taudin kestoon. Tuloksissa oli heidän mukaansa heikko tilastollisesti merkityksetön korrelaatio MS-taudin keston ja CCSVI muutosten määrän kanssa. He päätyivät tutkimuksessa pitämään CCSVI muutoksia suurella todennäköisyydellä synnynnäisinä. Tutkimuksessa oli mukana 353 MS-tautipotilasta. [35]

Englantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin onko MS-tauti potilaiden aivo-selkäydinnesteen ferritiinipitoisuus koholla. Hypoteesina tutkimuksessa oli, että heikentynyt laskimopaluu lisää rautakertymää aivoparenkyymissä ja näin ollen nostaisi intratekaalista raudankuljettajaproteiinin määrää. Ms-tautipotilaiden ferritiinipitoisuuksia verrattiin sideroosipotilaisiin, SAV-potilaisiin meningoenkefaliittipotilaisiin ja verrokeihin. MS-tautipotilaiden ferritiinipitoisuudet intratekaalisesti eivät olleet koholla. [36]

Harvardissa tutkittiin hiirillä laskimopaluun heikentymisen ja demyelinisaation välistä yhteyttä. Koehiirille (n=20) tehtiin molemmin puolin jugularis-laskimoihin ligaatio, joka heikensi laskimopaluuta mallintaen näin CCSVI-hypoteesiä. Kontrollihiirille tehtiin plasebo-operaatio (n=15) ja positiivisena kontrollina oli indusoitu encephalomyeliitti (n=8). Hiiriä seurattiin 6kk ajan ja niille tehtiin CT-venografia. Lisäksi hiirille tehtiin histopatologinen arvio neuroinflammaation ja demyelinaation tutkimiseksi. Tutkimuksessa ei havaittu laskimoiden ahtauttavan toimenpiteen aiheuttavan minkäänlaista demyelinisaatiota tai neuroinflammaatiota.[37] Paolo Zamboni totesi vastineessaan, että tutkimus vahvisti CCSVI:n vaikuttavan aivojen verenvirtaukseen, sillä vain laskimoahtautetuilla hiirillä ilmeni MS-diagnosoiduillakin todettua hypoperfuusiota eli verenvirtauksen heikkenemistä aivoissa. [38]

Laskimoiden operointi ja hoitotulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian ryhmän pilottitutkimuksen julkaisuvuonna (2009)kiinnostus aiheesta lisääntyi ja mm. USA:ssa ja Puolassa tehtiin jo alustavia hoidollisia kokeiluja. USA:ssa Stanfordin Yliopiston tunnettu verisuoniasiantuntija Michael Dake suoritti ensimmäisen operaation jo keväällä 2009. Samoihin aikoihin Puolalainen laskimoihin erikoistunut professori Marian Simka teki tutkimustyötä sekä laskimo-operaatioita CCSVI:n parissa. Operoidut MS-potilaat kertoivat kokemuksistaan internetissä ja tästä alkoi anekdoottisten kokemuksien leviäminen, mm. youtubessa[39] [40][41]. Alustavia tutkimustuloksia laskimohoidoista on julkaistu mm. USA:ssa ja Italiassa. Operaatioiden turvallisuus on ollut yksi tutkittava asia ja tähän saakka tehdyissä tutkimuksissa tulokset olleet osin ristiriitaisia:


Pilottitutkimuksissa on myös saatu alustavia tuloksia ja suuntaviivoja siitä miten operaatiot vaikuttavat ja mikä kohderyhmä saa selkeämmän hoitovasteen. Eniten julkisuutta saanut tutkimus on Zambonin ryhmän v. 2009 julkaisu[42] Tässä avoimessa ja alustavassa tutkimuksessa oli 65 MS-diagnosoitua (35 RR, 20 SP ja 10 PP), joille tehtiin ahtauma kohtiin pallolaajennus. Tutkimuksen kesto oli 18 kuukautta ja tuona aikana operoitujen tilaa seurattiin monilla tavoin. Tutkimuksen tuloksia: operaation jälkeen mitattu laskimopaine pieneni; jugular-laskimossa uudelleen ahtautumisen riski selkeästi suurempi kuin azygos-laskimossa (47 % vs 4 %, 18 kk aikana); toimenpide paransi merkittävästi MS-tautiin kulkuun liittyviä kliinisiä seikkoja, erityisesti RR-muotoa sairastavilla: pahenemisvaiheiden määrä väheni, aktiivisten MS-leesioiden määrä laski (50 % > 12 %), potilaiden toimintakyky RR-ryhmässä parantui merkittävästi. Fyysinen elämänlaatu parantui merkittävsti RR- ja PP-ryhmässä ja SP-ryhmässä havaittiin positiivinen trendi.


New York:n tutkimusryhmä julkaisi oman tutkimuksensa alustavat tulokset kesällä 2011 "Internal Medicine News" julkaisussa. Kaikkiaan 125 MS-diagnosoitua operoitiin tässä myöskin avoimessa tutkimuksessa. Tutkittaville tehtiin neurologiset ja terveydentilaa mittaavat tutkimukset tasaisin väliajoin vuoden aikana. Jälleen tutkimustuloksissa havaittiin merkittävä koheneminen muilla kuin PP-tautimuoto sairastavilla. Tutkimusta johtanut Manish Mehta kommentoi, että tutkimuksessa havaittiin merkittävää paranemista fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. MFIS asteikolla mitattuna oli myös selkeää paranemista. [43] Myös Standordin yliopiston Michael Dake julkaisi vuoden 2011 alussa vuoden kestäneen seurantatutkimuksensa ja sen keskeinen havainto oli fatiikin helpottuminen MS-potilailla[44]. Fatiikki oire on aiemminkin ollut mielenkiinnon kohteena CCSVI tutkimuksissa; Zambonin johtama tutkimus vuotta aiemmin liitti fatiikin mahdolliseksi CCSVI:n oireeksi. Tässä italialaistutkimuksessa 31 tutkittavaa, joilla fatiikin tuntemus väheni radikaalisti vuoden seuranta-aikana.[45] Maaliskuussa 2012 julkaistiin kaksi uutta pilottitutkimusta, joiden tulokset olivat rohkaisevan myönteisiä. Chicagon yliopiston tutkimuksessa 94 MS-tautia sairastavaa operoitiin ja positiivisia vaikutuksia MS-oireisiin ilmeni 55 %:lla potilaalla.[46] New York:n ryhmän tutkimuksessa oli 213 MS-diagnosoitua joista 75 %:lla havaittiin merkittäviä fyysisiä parannuksia.[47]


Italialainen tutkimus, jossa tutkittiin myös haittavaikutuksia (ks jäljempänä) kerättiin hoitotuloksia 33 eri keskuksen potilaista. Potilasmäärä 462. Keskimääräinen seuranta aika oli 31 viikkoa. Potilaiden oireita mitattiin operaatiota ennen ja jälkeen. Keskimäärin EDSS asteikolla mitattuna ei tilastollisesti merkitsevää paranemista tapahtunut (5.2 vs 4.9), mutta 53 %:a operoiduista potilaista ilmoitti oireidensa helpottumisesta. Tutkimuksen tekijöiden mielestä vakavien haittavaikutusten (3.25%) määrän ja toimenpiteen objektiivisen hyödyn puutteen vuoksi toimenpide ei ole suositeltava hoitomuoto. [48]


Buffalon yliopiston tutkijoiden kontrolloitu kliininen koe endovaskulaarihoidosta ei voinut todentaa CCSVI:n hoidon hyötyä MS-tautia sairastavilla. He pitivät tuloksia odottamattomina ja yllättävinä. Buffalon yliopiston tutkijat esittivät tuloksiaan American Academy of Neurology vuosikokouksessa San Diegossa. Kyseessä oli PREMISe (The Prospective Randomized Endovascular Therapy in MS) tutkimus, joka oli ensimmäinen prospektiivinen randomisoitu ja kontrolloitu tutkimus. Tärkeimmät löydökset tutkimuksessa olivat, että vaikka hoito osoittautui turvalliseksi, ei sillä ollut pysyvää hyötyä potilaiden oireisiin. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin hoidon turvallisuutta ja mukana oli 10 MS-tautia sairastavaa. Toisessa vaiheessa mukana oli 20 MS-tautia sairastaa, jotka randomisoitiin joko hoitoryhmään tai plasebohoitoa saaneeseen ryhmään. Hoitoa saaneen ja lume-ryhmän välille ei saatu tutkimuksessa eroa kliinisissä oireissa, MRI kuvauksessa todettavissa pesäkkeissä tai elämän laadussa.[49] PREMISE-tutkimuksessa ei myöskään todettu operaation jälkeen eroa verenvirtauksessa operoitujen ja lume-toimenpide ryhmän kesken. Erityisesti tämä seikka tutkimuksessa herätti kritiikkiä, sillä toimenpiteen tarkoitus on korjata verenvirtausta. [50]

Hoidon riskit ja turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistiin erään amerikkalaisen tutkimusryhmän seurantatutkimus endovaskulaarihoitojen turvallisuudesta. Tässä tutkimuksessa mukana oli 240 MS-tautipotilasta, joille oli tehty yht 257 toimenpidettä. Kolmea potilasta lukuunottamatta potilaat voitiin kotiuttaa kolmen tunnin päästä toimenpiteestä. 8,2% potilaista sai toimenpiteen jälkeen päänsärkyä, joista yhdellä päänsärky kesti yli 30 päivää. Niskakipua ilmaantui 15,6%:lle potilaista. Kolme potilasta (1,3%) sai laskimotromboosin, joka vaati uudelleen hoitoon pääsyä 30 päivän sisällä. Kolme potilasta sai rytmihäiriöitä, joista kaksi vaati sairaalahoitoa. Tutkimusryhmä totesi vakavien haittavaikutusten ilmaantuneen 1,6%:lle hoidetuista. He päätyivät suosittelemaan toimenpiteen jälkeistä ultraääntä varmistamaan stenttien aukiolon.[51] Puolalaisessa tutkimuksessa endovaskulaarihoidoista selvitettiin toimenpiteen turvallisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 564 toimenpidettä (pallolaajennus ja stenttaus) ja ne tehtiin 331:lle potilaalle. Stenttitromboosi ilmaantui 1,2%:lle stenttioperaatioista ja yhdellä potilaalla jouduttiin kirurgisesti poistamaan pallolaajennusväline. Vähäisempiä haittavaikutuksia ilmaantui 2,4%:ssa tapauksia.[52]

Italialaisessa tutkimuksessa kartoitettiin endovaskulaariseen hoitoon liittyviä riskejä. Tutkimuksessa koottiin yhteen 462 toimenpiteen yhteydessä tulleita vakavia haittavaikutuksia. 15 potilasta eli 3,25% oli saanut haittoja. Yleisimpänä haittavaikutuksena oli jugularistromboosi, jonka sai seitsemän potilasta.[53] Tsekkiläisessä tapauskertomuksessa kuvattiin endovaskulaarisen hoidon jälkeen tulleita ongelmia. Kyseessä oli 51 vuotias nainen, jolla vuonna 1998 oli todettu MS-tauti. Hänelle tehtiin endovaskulaarihoito 2010, jonka yhteydessä asennettiin kolme stenttiä. Toimenpiteen jälkeen hänelle tuli oikean puoleista niskakipua. Kuvantamistutkimuksissa todettiin kahden stentin olleen pois paikaltaan oikealla puolella ja vasemman puoleisen stentin trombosoituminen. EDSS mittarilla hänen neurologinen toimintakykynsä oli huonontunut toimenpiteen jälkeen.[54]

Meneillään olevia tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käynnissä on kaksi laajaa randomisoitua plasebokontrolloitua tutkimusta. New York:n tutkimustulokset julkaistaneen 2013 aikana, ja Italian tulokset 2014.[55][56]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.vascularspecialistonline.com/specialty-focus/venous-diseases/single-article-page/ccsvi-controversy-a-call-for-new-research.html
  2. http://www.fondazionehilarescere.org/pdf/consensus-ANGY.pdf
  3. http://www.fondazionehilarescere.org/pdf/04-2481-ANGY.pdf
  4. http://www.fondazionehilarescere.org/pdf/03-2518-ANGY.pdf
  5. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22240624
  6. http://www.direct-ms.org/pdf/CCSVI/Zamboni%20CCVI%20Cause%20MS%2009.pdf
  7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22364940
  8. http://www.cisionwire.com/society-of-interventional-radiology/r/mitigating-symptoms--improving-quality-of-life-of-ms-patients,c9232953
  9. http://registration.akm.ch/einsicht.php?XNABSTRACT_ID=137778&XNSPRACHE_ID=2&XNKONGRESS_ID=150&XNMASKEN_ID=900
  10. http://www.youtube.com/watch?v=jSijkNDCotA&context=C445cffbADvjVQa1PpcFNrbxQA0ol1vNLyKZy8sY1xwmrFw8JQ1Ao=
  11. http://www.direct-ms.org/pdf/CCSVI/Zamboni%20value%20of%20cerebral%20Doppler.pdf
  12. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19442163
  13. http://www.youtube.com/watch?v=adbVIR1h7h8
  14. http://www.youtube.com/watch?v=sBkiL9E9nJo
  15. http://www.direct-ms.org/pdf/CCSVI/Zamboni%20Venous%20flow%20Iron%20MS%2009.pdf
  16. http://www.fondazionehilarescere.org/pdf/09-2502-ANGY.pdf
  17. http://www.biomedcentral.com/1741-7015/9/22
  18. http://www.youtube.com/watch?v=HDh9NwhbDrw
  19. http://www.youtube.com/watch?v=g3WEXoT0lLg&feature=results_main&playnext=1&list=PLCC6FC04B417CC189
  20. http://www.youtube.com/watch?v=37hFWVFFgXs
  21. Lanzillo R, Mancini M, Liuzzi R, Di Donato O, Salvatore E, Maglio V, Vacca G, Amato L, D'Anna G, Brunetti A, Brescia Morra V. Chronic cerebrospinal venous insufficiency in multiple sclerosis: a highly prevalent age-dependent phenomenon.BMC Neurol. 2013 Feb 13;13:20. doi: 10.1186/1471-2377-13-20.
  22. Clin Neurol Neurosurg. 2013 Aug;115(8):1394-8. doi: 10.1016/j.clineuro.2013.01.003. Epub 2013 Feb 4. Chronic cerebrospinal venous insufficiency in multiple sclerosis: A sonographer-blinded case-control study. Imperiale D, Melis F, Giaccone C, Guido M, Milano E, Buffa C, Appendino L.
  23. Rodger IW, Dilar D, Dwyer J, Bienenstock J, Coret A, et al. (2013) Evidence against the Involvement of Chronic Cerebrospinal Venous Abnormalities in Multiple Sclerosis. A Case-Control Study. PLoS ONE 8(8): e72495. doi:10.1371/journal.pone.0072495
  24. http://www.hs.fi/tiede/Tutkijat+tyrm%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+kohutun+MS-tautiteorian/a1377048348042
  25. Leone MA, Raymkulova O, Naldi P, Lochner P, Bolamperti L, Coppo L, Stecco A, Liboni W. Chronic cerebrospinal venous insufficiency is not associated with multiple sclerosis and its severity: a blind-verified study.PLoS One. 2013;8(2):e56031. doi: 10.1371/journal.pone.0056031. Epub 2013 Feb 13.
  26. Floris R, Centonze D, Fabiano S, Stefanini M, Marziali S, Del Giudice C, Reale CA, Castelli M, Garaci F, Melis M, Gandini R, Simonetti G.Prevalence study of chronic cerebrospinal venous insufficiency in patients with multiple sclerosis: preliminary data.Radiol Med. 2012 Aug;117(5):855-64. doi: 10.1007/s11547-011-0767-5. Epub 2012 Jan 7
  27. Barreto AD, Brod SA, Bui TT, Jemelka JR, Kramer LA, Ton K, Cohen AM, Lindsey JW, Nelson F, Narayana PA, Wolinsky JS.Chronic cerebrospinal venous insufficiency: Case-control neurosonography results.Ann Neurol. 2013 Jun;73(6):721-8. doi: 10.1002/ana.23839. Epub 2013 Feb 26.
  28. Blinkenberg M, Akeson P, Sillesen H, Lövgaard S, Sellebjerg F, Paulson OB, Siebner HR, Sørensen PS.Chronic cerebrospinal venous insufficiency and venous stenoses in multiple sclerosis.Acta Neurol Scand. 2012 Dec;126(6):421-7. doi: 10.1111/j.1600-0404.2012.01671.x. Epub 2012 Apr 25.
  29. Doepp F, Würfel JT, Pfueller CF, Valdueza JM, Petersen D, Paul F, Schreiber SJ.Venous drainage in multiple sclerosis: a combined MRI and ultrasound study.Neurology. 2011 Nov 8;77(19):1745-51. doi: 10.1212/WNL.0b013e318236f0ea. Epub 2011 Oct 26.
  30. Mayer CA, Pfeilschifter W, Lorenz MW, Nedelmann M, Bechmann I, Steinmetz H, Ziemann U.The perfect crime? CCSVI not leaving a trace in MS.J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2011 Apr;82(4):436-40. doi: 10.1136/jnnp.2010.231613. Epub 2011 Feb 4.
  31. Meyer-Schwickerath R, Haug C, Hacker A, Fink F, Seidel D, Hartung HP, Haupts MR.Intracranial venous pressure is normal in patients with multiple sclerosis.Mult Scler. 2011 May;17(5):637-8. doi: 10.1177/1352458510395982. Epub 2011 Jan 12.
  32. Doepp F, Paul F, Valdueza JM, Schmierer K, Schreiber SJ.No cerebrocervical venous congestion in patients with multiple sclerosis.Ann Neurol. 2010 Aug;68(2):173-83. doi: 10.1002/ana.22085.
  33. Tsivgoulis G, Mantatzis M, Bogiatzi C, Vadikolias K, Voumvourakis K, Prassopoulos P, Piperidou C, Heliopoulos I.Extracranial venous hemodynamics in multiple sclerosis: a case-control study.Neurology. 2011 Sep 27;77(13):1241-5. doi: 10.1212/WNL.0b013e318230a149. Epub 2011 Aug 17.
  34. Auriel E, Karni A, Bornstein NM, Nissel T, Gadoth A, Hallevi H.Extra-cranial venous flow in patients with multiple sclerosis.J Neurol Sci. 2011 Oct 15;309(1-2):102-4. doi: 10.1016/j.jns.2011.07.005. Epub 2011 Aug 4.
  35. Simka M, Ludyga T, Kazibudzki M, Latacz P, Swierad M.Multiple sclerosis, an unlikely cause of chronic cerebrospinal venous insufficiency: retrospective analysis of catheter venography.JRSM Short Rep. 2012 Aug;3(8):56. doi: 10.1258/shorts.2011.010146. Epub 2012 Aug 17.
  36. Worthington V, Killestein J, Eikelenboom MJ, Teunissen CE, Barkhof F, Polman CH, Uitdehaag BM, Petzold A.Normal CSF ferritin levels in MS suggest against etiologic role of chronic venous insufficiency.Neurology. 2010 Nov 2;75(18):1617-22. doi: 10.1212/WNL.0b013e3181fb449e. Epub 2010 Sep 29.
  37. Atkinson W, Forghani R, Wojtkiewicz GR, Pulli B, Iwamoto Y, Ueno T, Waterman P, Truelove J, Oklu R, Chen JW.Ligation of the jugular veins does not result in brain inflammation or demyelination in mice.PLoS One. 2012;7(3):e33671. doi: 10.1371/journal.pone.0033671. Epub 2012 Mar 21.
  38. Zamboni, Paolo. Comment on "Ligation of the jugular veins does not result in brain inflammation or demyelination in mice". PLoS One. 2012;7(3):e33671. doi: 10.1371/journal.pone.0033671. Epub 2012 Mar 21
  39. http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=5an5I6Dgpks
  40. http://www.youtube.com/watch?v=rL3FBMRSmWQ
  41. http://www.youtube.com/watch?v=SrAnx5-B8B0
  42. Zamboni P, Galeotti R, Menegatti E, Malagoni AM, Gianesini S, Bartolomei I, Mascoli F, Salvi F.A prospective open-label study of endovascular treatment of chronic cerebrospinal venous insufficiency.J Vasc Surg. 2009 Dec;50(6):1348-58.e1-3. doi: 10.1016/j.jvs.2009.07.096.
  43. http://www.internalmedicinenews.com/news/cardiology/single-article/symptom-improvement-observed-after-venoplasty-in-ms-patients/bdf517656d01c4f5c11751770ff005c0.html?tx_ttnews%5BsViewPointer%5D=1
  44. http://www.medicalnewstoday.com/releases/214087.php
  45. Malagoni AM, Galeotti R, Menegatti E, Manfredini F, Basaglia N, Salvi F, Zamboni P.Is chronic fatigue the symptom of venous insufficiency associated with multiple sclerosis? A longitudinal pilot study.Int Angiol. 2010 Apr;29(2):176-82.
  46. http://news.cision.com/society-of-interventional-radiology/r/mitigating-symptoms--improving-quality-of-life-of-ms-patients,c9232953
  47. http://www.prnewswire.com/news-releases/interventional-radiologists-see-significant-symptom-relief-in-ms-patients-144137505.html
  48. Ghezzi A, Annovazzi P, Cocco E, Coarelli G, Lugaresi A, Rovaris M, Patti F, Capello E, Rodegher ME, Moiola L, Malucchi S, Salemi G, De Rossi N, Provinciali L, Perini P, Bergamaschi R, Scarpini E, Lus G, Gallo A, Tola MR, Amato MP, Rottoli MR, Bianchi A, Comi G; The MS Study Group-Italian Society of Neurology.Endovascular treatment of CCSVI in patients with multiple sclerosis: clinical outcome of 462 cases.Neurol Sci. 2013 Jan 25. [Epub ahead of print]
  49. http://www.buffalo.edu/news/releases/2013/03/021.html
  50. Määritä nimeke!
  51. Mandato KD, Hegener PF, Siskin GP, Haskal ZJ, Englander MJ, Garla S, Mitchell N, Reutzel L, Doti C.Safety of endovascular treatment of chronic cerebrospinal venous insufficiency: a report of 240 patients with multiple sclerosis.J Vasc Interv Radiol. 2012 Jan;23(1):55-9. doi: 10.1016/j.jvir.2011.09.019. Epub 2011 Nov 15.
  52. Ludyga T, Kazibudzki M, Simka M, Hartel M, Swierad M, Piegza J, Latacz P, Sedlak L, Tochowicz M.Endovascular treatment for chronic cerebrospinal venous insufficiency: is the procedure safe?Phlebology. 2010 Dec;25(6):286-95. doi: 10.1258/phleb.2010.010053.
  53. Ghezzi A, Annovazzi P, Amato MP, Capello E, Cavalla P, Cocco E, Falcini M, Gallo A, Patti F, Perini P, Rodegher ME, Rovaris M, Rottoli MR, Comi G; MS Study Group-Italian Society of Neurology.Adverse events after endovascular treatment of chronic cerebro-spinal venous insufficiency (CCSVI) in patients with multiple sclerosis.Mult Scler. 2013 Jun;19(7):961-3. doi: 10.1177/1352458513475491. Epub 2013 Feb 4.
  54. Doležal O, Horáková D, Gdovinová Z, Szilasiová J.Serious complication of percutaneous angioplasty with stent implantation in so called "chronic cerebrospinal venous insufficiency" in multiple sclerosis patient.Prague Med Rep. 2012;113(4):289-93.
  55. http://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT01089686
  56. http://bravedreams.ccsvi-sm.org/en/clinical-trial

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]