Korealainen musiikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korealaisessa musiikissa on sekä perinteisiä että nykyaikaisia lajityyppejä.

Perinteinen musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pansori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pansori on musiikkia, jota esittää tavallisesti yhtye, johon kuuluu vain laulaja/kertoja ja rumpali. Pak Tongjin on yksi tunnetuimmista pansori-laulajista.[1]

Nongak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nongak on lyömäsoitinmusiikkia, jota esittävään yhtyeeseen, jota kutsuttiin nimellä samul on perinteisesti kuulunut noin 20-30 soittajaa. 1970-luvulta lähtien on syntynyt myös yhtyeitä, joissa on huomattavasti vähemmän soittajia, ja jotka sopivat paremmin sisätiloihin ja näyttämölle. Niitä kutsutaan nimellä samulnori.[2] Samanniminen musiikkiryhmä perustettiin vuonna 1978, ja se toi vanhalle musiikille uutta suosiota.[3]

Sanjo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanjo on instrumentaalista musiikkia. Sitä esittäviin yhtyeisiin kuuluu perinteisesti sekä lyömä- että melodiasoittimia.[4]

Uskonnollinen musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korealainen uskonnollinen musiikki perustuu tavallisesti buddhalaisuuteen ja perinteisiin paikallisiin uskomuksiin. Sinawi on tavallisin korealaisen uskonnollisen musiikin lajityyppi.

Chongak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chongak on kuninkaallista yhtyemusiikkia. Se on yleensä täysin instrumentaalista.

Kagok[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kagok on kuninkaallista yhtyemusiikkia, jossa esiintyy yleensä sekä mies- että naislaulajia ja säestäviä soittimia.

Hovimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korealaisessa hovimusiikissa on kolme lajityyppiä; kiinalaisvaikutteiset aak ja tangak sekä puhtaasti korealainen hyangak.

Aak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aak syntyi kiinalaisesta rituaalimusiikista vuonna 1116. Tätä musiikkia on nykyään jäljellä enää kaksi kappaletta.

Tangak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tangakissa on vaikutteita sekä kiinalaisesta että korealaisesta musiikista. Aakin tavoin tangakiakaan ei ole jäljellä kuin muutamia kappaleita.

Hyangak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyangakissa ei aakin ja tangakin tavoin ole kiinalaisia vaikutteita. Hyangakia esitetään oboeta muistuttavalla piri-soittimella sekä useilla jousisoittimilla.

Populaarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korealainen populaarimusiikki on saanut paljon suosiota myös Korean ulkopuolella. Yleensä korealainen populäärimusiikki tulee Etelä-Koreasta.

Teuroteu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuroteu on vanhin korealaisen populäärimusiikin lajityyppi. Joidenkin mukaan se on syntynyt japanilaisesta musiikin lajityypistä nimeltä enka. Teuroteu ei ole enää kovin suosittua.

Tong[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tong on suosituimpia korealaisen populäärimusiikin lajityyppejä. Tong syntyi 1970-luvulla. Se on saanut paljon vaikutteita länsimaisesta populäärimusiikista.

Norae Undong[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norae Undong oli 1970-1980-luvuilla erityisen suosittua ollutta korealaista rock-musiikkia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]