Pansori
Pansori (kor. 판소리) on perinteistä korealaista musiikkiteatteria. Sitä esittävät laulaja ja rumpali, joka soittaa buk-rumpua.[1][2]
Pansorin alkuperä lienee Jeollan alueen šamanistisissa muga-lauluissa, mutta siihen ovat vaikuttaneet myös lukuisat muut paikalliset kansanperinteet ja kirjallisuuden muodot. Siitä tuli oma taidemuotonsa 1600- tai 1700-luvuilla, mutta se nousi erityiseen suosioon ja saavutti huippukautensa 1800-luvulla. Silloin alun perin vulgaarina viihteenä pidetty pansori nautti myös yläluokan suojelusta. Myöhemmin 1900-luvulla perinne taantui ja muuntui huomattavasti Japanin miehityskauden ja länsimaistumisen myötä, mutta on 1970-luvulta lähtien herättänyt jälleen kiinnostusta. Nykyään esitettäviksi on 12 kappaleen (madang) vakiintuneesta repertoaarista säilynyt vain viisi vanhaa pansori-kappaletta: Chunhyangga, Simcheongga, Heungbuga, Sugungga ja Jeokbyeokga.[1][2]
Pansoria esitettiin alun perin julkisilla paikoilla; pan tarkoittaakin avointa tilaa ja sori laulua tai ääntä. Pansori-esityksessä viuhkaa käyttävä laulaja kertoo rummun tarjoaman rytmin säestyksellä tarinan yhdistäen laulua, kertovaa puhetta ja dramaattisia eleitä. Yleisö osallistuu esitykseen aktiivisesti kannustushuudoin tai kommentein. Kokonaisen kappaleen esitys voi kestää 3–8 tuntia, mutta kappaleista voidaan esittää myös yksittäisiä osia tai lauluja.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Gorlinski, Virginia: P’ansori Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.8.2017.
- ↑ a b c Um, Hae-Kyung. ym.: The Concise Garland Encyclopedia of World Music, Volume 2, s. 1213–1218. Routledge, 2013. ISBN 9781136096020. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pansori Wikimedia Commonsissa
- Pansori epic chant Unesco