Konsilienssi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Konsilienssi, ykseys, on käsite jolla tarkoitetaan kahdesta eri lähteestä syntyvien tieteellisten tulosten yhdistymistä ja yhteenlankeamista, erillisinä nähtyjen ilmiöiden yhdistämistä laajempien teoriakokonaisuuksien alle jolloin syntyy informaation ykseys. Jos teoriat ovat konsilienssissa, ne ovat yhteydessä toisiinsa ja voivat kokonaan tai osittain riippua toisistaan.

Konsilienssiajatuksen taustalla on ajatus siitä, että on olemassa objektiivinen eli yksittäisten henkilöiden mielipiteistä riippumaton todellisuus. Koska todellisuuksia on vain yksi, katsotaan että kaikki tieteet, koska yrittävät selvittää todellisuutta, tutkivat pohjimmiltaan samaa asiaa eri näkökulmista. Siksi eri tieteenalojen ja eri teorioiden yhtenevyys tarkoittaisi subjektiivisuuden minimoimista.

Konsilienssi tunnetaan ennen kaikkea Edward O. Wilsonin esittämänä (1998).

Eri asteisia konsiliensseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yhden teorian olemassaoloväitteet kattavat toisen teorian olemassaoloväitteet, jolloin teorian kuvaamat oliot joko ovat toisen teorian olioita tai olla samankaltaisia niiden kanssa. Esimerkiksi kun kemia ja fysiikka kohtaavat, liiton selittää kvanttimekaniikka.
  • Teoriat ovat loogisesti yhteensopivia niin, että kumpikaan ei suoraan tai epäsuoraan käytä tai vaadi sellaisia väitteitä, jotka olisivat toisen teorian kanssa ristiriidassa.
  • Teoriat ovat supervenienssissä, jolloin toinen teoria "päältää" toista. Teorian johtopäätökset määräävät myös mitä toisen teorian päätelmät määräävät. Esimerkiksi evoluutioteoriassa kelpoisuus riippuu täysin ympäristöön sopeutuvuusasteesta, lisääntymispotentiaalista jne. tekijöistä.
  • Teoria esittää mekanismit jotka tuottavat jonkin teorian vaatimat ominaisuudet. Esimerkiksi valmis alkusyntyteoria selittäisi miten biologisen evoluution tarvitsema elämä on syntynyt.
  • Teoria käyttää toista teoriaa apuna ehdottaessaan uusia tutkimussuuntia. Esimerkiksi psykologian piirissä voidaan käyttää parapsykologian kiinnostuksenkohteena olevia "tuntemattomien mekanismien aikaansaamia piirteitä", asioina joiden tutkimukselle on tarvetta.
  • Teoria käyttää suoraan tai epäsuoraan toisesta teoriasta peräisin olevia selityksiä.

W. V. O. Quinen tiedekäsityksessä falsifiointitilanteessa muutetaan tiedeverkon kokonaisuutta siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän muutosta tieteelle kokonaisuutena. Tämä vaatii tieteen teorioiden yhteyksien tuntemista, ja tekee selitysarvoisimmista ja suurimman konsilienssin omaavista teorioista parempia kuin toisista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wilson, Edward O.: Konsilienssi. (Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2001. ISBN 952-5202-54-2.