Supervenienssi
Supervenienssi eli päältävyys, päällätuleminen tai looginen päällekkäisyys[1] on filosofiassa relaatio, joka vallitsee kahden eri tasoisiksi ajatellun ominaisuusluokan välillä. Epämuodollisesti "ylempi" ominaisuusluokka X supervenioi "alempaa" ominaisuusluokkaa Y, jos minkä tahansa olion X-ominaisuudet määräytyvät täysin sen Y-ominaisuuksien mukaan. Tällöin Y subvenoi X:ää.
Muodollisesti supervenienssin voi määritellä seuraavasti: Ominaisuusluokka X supervenioi ominaisuusluokkaa Y, jos kaikille olioille a, b pätee joko 1 tai 2:
- Jos a ja b eroavat X-ominaisuuksiltaan, ne eroavat myös Y-ominaisuuksiltaan.
- Jos a ja b ovat identtiset Y-ominaisuuksiltaan, ne ovat myös identtiset X-ominaisuuksiltaan.
1 ja 2 ovat yhtäpitävät.
Esimerkiksi hyvän voidaan ajatella supervenioivan luonnollisia ominaisuuksia: yksi asia ei voi olla hyvä ja toinen paha ilman, että niiden (relevantit) empiiriset ominaisuudet eroavat. Jos vaikkapa on hyvä antaa ropo Pelastusarmeijan joulupataan vuonna 2005, niin on myös hyvä antaa ropo Pelastusarmeijan joulupataan vuonna 2006, mikäli yhteiskunnassa ja Pelastusarmeijassa ei sillä välin tapahdu jotakin asiaan vaikuttavaa muutosta.
Samoin mielen ja ruumiin välillä voidaan ajatella vallitsevan supervenienssi. Henkilön mentaalinen tila ei voi muuttua, jos ei hänen aivoissaan tapahdu mitään periaatteessa mitattavaa muutosta. Mielenfilosofiassa John Haugeland on esittänyt heikomman supervenienssin käsitteen: siinä kahdessa mahdollisessa maailmassa ilmenevät mentaaliset ominaisuudet voivat erota toisistaan vain, jos myös maailmoissa ilmenevät fysikaaliset ominaisuudet eroavat toisistaan. Näin kahdella yksilöllä, joiden fysikaalinen tila on identtinen, voi olla eri mentaaliset tilat. Esimerkiksi jos henkilö A näkee koiran ja henkilö B silmäänsä projisoidun kuvan koirasta, niin A:lla on todella "koiran näkemisen" mentaalinen tila, mutta B:llä vain harha koiran näkemisestä.
Supervenienssiä on kahta lajia, heikkoa ja vahvaa. Heikon supervenienssin vallitessa korkeamman tason muutoksia, esimerkiksi muutoksia teknologiassa, edeltää alemman tason muutos, siis muutos ihmisessä ja koneiden käytössä. Heikko supervenienssi näyttäisi vallitsevan aina, eli korkeamman tason muutoksia ei voi tapahtua ilman alemman tason muutoksia. Vahva supervenienssi tarkoittaa puolestaan sitä, että alemman tason muutokset saavat aikaan kausaalisesti korkeamman tason muutoksia. Vahvan supervenienssin vallitessa voidaan hallitusti tuottaa ja ennakoida korkeamman tason muutoksia, esim. psyykenlääkkeiden vaikutuksia mielialoihin.[2]
Supervenienssiä voi soveltaa myös mm. esteettisten ja luonnollisten ominaisuuksien tai sosiaalisten ja yksilöllisten ominaisuuksien suhteisiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Filosofia:supervenienssi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 23.1.2019.
- ↑ Kamppinen, Matti; Kuusi, Osmo; & Söderlund, Sari: "Tulevaisuudentutkimus – perusteet ja sovellukset", s. 62
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kokko, Ville: Todellisuuden tasot: Luonnon supervenienssi ja tieteenalojen väliset suhteet Turun Yliopisto. 10.6.2015.
- McLaughlin, Brian & Bennett, Karen: Supervenience The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Rickles, Dean: Supervenience and Determination The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)