Koivutyttöperhonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koivutyttöperhonen
Archiearis parthenias.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Tyttöperhoset Archiearinae
Suku: Archiearis
Laji: parthenias
Kaksiosainen nimi
Archiearis parthenias
Linnaeus, 1761
Katso myös
 Commons-logo.svg Koivutyttöperhonen Commonsissa

Koivutyttöperhonen (Archiearis parthenias) on mittariperhosiin kuuluva keskikokoinen perhoslaji. Se lukeutuu kevään ensimmäisiin perhosiin.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etusiivet ovat pohjaväriltään tummanruskeat ja niiden etureunassa on kaksi selvästi erottuvaa vaaleaa laikkua. Takasiivet ovat pohjaväriltään kirkkaan oranssit ja niissä on ruskeaa kuviointia. Takasiiven keskitäplä on laaja ja reunoiltaan epäselvä. Siipiväli 32–34 mm.[1][2]

Lennossa perhonen näytää oranssinruskealta ja täysin erilaisesta ulkonäöstään huolimatta lentävä yksilö muistuttaa erehdyttävästi nokkosperhosta.[3]

Toukka on vihreä, siinä on useita vaaleita pitkittäisraitoja, selkäpuolella kulkee tummempi raita ja sivuilla on rivi tummia hengitysaukkoja.[4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivutyttöperhosta tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Idässä levinneisyys ulottuu Japaniin asti.[5] Suomessa koivutyttöperhosta tavataan yleisesti koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Lentoaika on maaliskuun lopulta toukokuulle.[6]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivutyttöperhosta voi tavata millä tahansa koivua kasvavilla paikoilla. Laji lentää aurinkoisina päivinä ja on aktiivisimmillaan aamupäivällä auringonpaisteessa, jolloin se vierailee mielellään pajujen kukilla. Nopea ja heittelehtivä lento tapahtuu usein korkealla maanpinnan yläpuolella tai puiden latvustoissa. Perhonen laskeutuu usein lepäämään maahan aurinkoiselle paikalle. Tyttöperhonen on lajina yleinen, muttei esiinny missään kovin runsaslukuisena. Perhonen talvehtii kotelona, jonka sisällä on kuoriutumisvalmis perhonen ja kuoriutuu aikaisemmin kuin mikään muu perhoslaji.[7][8][9]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka käyttää ravinnokseen koivujen (Betula) lehtiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]