Klaus Vala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Klaus Vala (19. tammikuuta 1930 Porvoo22. lokakuuta 2000)[1] oli suomalainen matemaatikko ja matematiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän aloitti matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1947[1] ja väitteli sieltä tohtoriksi vuonna 1957 väitöskirjalla Sur le puissance extérieure d’un espace linéaire[2]. Hän sai matematiikan professuurin Oulun yliopistosta vuonna 1961.[1] Hän palasi Helsinkiin vuonna 1964 ja perusti Helsingin yliopistoon yhä toimivan funktionaalianalyysin koulukunnan ja seminaarin.[1] Hän jäi eläkkeelle vuonna 1990.[1] Klaus Valan isä oli kustantaja, kirjailija ja kriitikko Erkki Vala.[3][4]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. T. Bell (suom. Helka ja Klaus Vala): Matematiikan miehiä (alkuteos Men of Mathematics). WSOY, 1963.
  • Klaus Vala: Lineaarialgebra. Limes ry, 1969. ISBN 915-245-065-6.
  • Suominen, Kalevi & Vala, Klaus: Topologia. Gaudeamus, 1965. ISBN 951-662-050-7.
  • Ivar Ekeland (suom. Helka ja Klaus Vala): Ennakoimattoman matematiikka. Art House, 1989. ISBN 951-884-006-7.
  • Klaus Vala: Pisteen Neliöimisestä. Art House, 1990. ISBN 9518840229.
  • John Allen Paulos (suom. Klaus Vala): Numerotaidottomuus : matemaattinen lukutaidottomuus ja sen seuraukset. Art House, 1991. ISBN 9518840822.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Päivärinta, Lassi: Muistokirjoitus – Klaus Vala Helsingin Sanomat. Viitattu 27.2.2015. (suomeksi)
  2. Mathematics Genealogy Project – Klaus Vala Department of Mathematics, North Dakota State University. Viitattu 27.2.2015.
  3. Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
  4. Elmgren, Ainur: Klaus ja Katri Erkki Vala -projekti. Ainur Elmgren. Viitattu 27.2.2015.