Kissankäpälä
Tätä sivua ei ole | Kissankäpälä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Antennaria dioica (L.) Gaertn.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kissankäpälä Wikispeciesissä |
Kissankäpälä eli ahokissankäpälä (Antennaria dioica) on monivuotinen asterikasvi. Kuivilla, aurinkoisilla kankailla, kedoilla ja kallioilla kasvava ahokissankäpälä kukkii kesä-heinäkuussa punavalkoisin mykerökukinnoin. Kasvin nimi johtuu juuri 10–20 senttimetrin korkuisten varsien päähän kasvavista kukinnoista, jotka muistuttavat kissan tassuja.
Ahokissankäpälän maan pinnassa kasvavat ruusukelehdet sekä rönsyjen lehdet ovat vastapuikeita ja muistuttavat muodoltaan lusikkaa. Varsilehdet ovat paljon kapeampia ja teräväkärkisiä. Lehtien alapinnoilla on tiheää valkoista vanukekarvaa. Ahokissankäpälä on kaksikotinen kasvi, eli sen hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Emikukkien kehtosuomut ovat vaaleanpunaisia ja antavat mykeröille punertavan yleisvärin, kun hedekukat ovat yleensä vastaavasti valkeita.
Ahokissankäpälää tavataan koko Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta.[2]
Ahokissankäpälä on yleinen koko Suomessa, tiheimmin se kasvaa maan Kaakkois-, Itä- ja Pohjoisosassa. [3] Kasvi on arvioitu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Ahokissankäpälä, Antennaria dioica) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 189. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).
