Ketohanhikki
Sivulta puuttuu | Ketohanhikki | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Potentilla anserina L. |
||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Ketohanhikki Wikispeciesissä |
Ketohanhikki (Potentilla anserina, synon. Argentina anserina) on 50–80 cm pitkä hyönteispölytteinen rönsyilevä kasvi, josta lehdykät ja kukkavarret kohoavat 10–20 cm. Suomessa sitä tavataan kedoilla, niityillä, rannoilla sekä tienvierillä Etelä-Suomessa ja Pohjanlahden rannalla. Se kestää tallaamista ja kukkii kesä-elokuussa. Ketohanhikki saattaa olla puutarhassa ongelmallinen rikkakasvi, sillä se leviää usein punertavien rönsyjensä avulla nopeasti. Ketohanhikista erotetaan puolikulttuurikasvupaikoilla viihtyvä pihaketohanhikki (Potentilla anserina subsp. anserina) ja merenrantaniityillä kasvava merihanhikki (Potentilla anserina subsp. egedii).
Ketohanhikin juurista keitetään joskus teetä. Kasvia on myös viljelty ruuaksi (juuret ovat syötäviä), mutta villien yksilöiden juuret eivät sovellu tähän pienuutensa vuoksi. Niitä on myös hankala puhdistaa. Sahalaitaisista, alta karvaisista lehdistä on valmistettu salaattia ja rohdoksia.
[muokkaa] Lähteet
- Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1999
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Ketohanhikki (Potentilla anserina)
- Nettikasvio: Ketohanhikki (Potentilla anserina)
- Yrttitarha: Ketohanhikki (Potentilla anserina)
- LuontoPortti: Ketohanhikki (Potentilla anserina)
- Den virtuella floran: Ketohanhikki (Potentilla anserina) (ruotsiksi)
- ITIS: Argentina anserina (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Argentina anserina (englanniksi)
- Flora of China: Potentilla anserina (englanniksi)
-
Kukka
-
Kasvutapa
-
Lehti
