Keskustelu wikiprojektista:Eliöt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tieteellisen luokittelun auktoriteetit[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni kaikissa eliöartikkeleissa pitäisi käyttää yhden mukaista luokittelua. Tästä eroava luokittelu tapa tietysti pitäisi mainita artikkelissa, mutta selkeyden ja navigaation kannalta olisi hyvä, että käytettäisiin yhdenlaista luokittelua kaikkialla. Nyt tilanne on se, että hieman tekijästä riippuen artikkelissa saattaa olla minkälainen tahansa luokittelu. Itse ehdotan, että käytettäisiin samanlaista luokittelua kuin nyt on käytössä WikiSpeciessä. Siellä ollaan yhdenmukaistettu luokittelu. Eriävät luokittelut ollaan sitten yleensä mainittu myös artikkeleissa. Suomalaisissa kirjoissa esitetään kovin huonosti kunnollista luokittelua, mutta joissain kirjoissa tälläistä ollaan kuitenkin ilmeisesti tehty. Olisi hyvä siis jos näistä kunnollisista kirjoista saataisiin lista. – linnea 25. elokuuta J2006 kello 16.59 (UTC)

Kävisikö suomalaisen Wikipediaan ohjenuoraksi tämä sivusto ITIS, the Integrated Taxonomic Information System? Sivusto itse kuvaa itseään:

»Here you will find authoritative taxonomic information on plants, animals, fungi, and microbes of North America and the world. We are a partnership of U.S., Canadian, and Mexican agencies (ITIS-North America); other organizations; and taxonomic specialists. ITIS is also a partner of Species 2000 and the Global Biodiversity Information Facility (GBIF).»

Tuossa voi tulla ongelmaksi se, että tuo on Amerikassa toimiva systeemi. Vaihtoehtona on myös The Global Biodiversity Information Facility (GBIF):

»The Global Biodiversity Information Facility (GBIF) is an international non-profit organisation to provide free and universal access to data regarding the world's biodiversity.»

Eli tuo voisi sopia myös. Pitäisi vielä tutustua niiden sääntöihin datan käyttöön. – linnea 26. elokuuta 2006 kello 18.47 (UTC)
Nyt olen kaksi kertaa törmännyt siihen, että ITIS on ristiriidassa muiden lähteiden kanssa: Bridlfifen suomenkielinen linnunnimistö ja Palaeos, jonka lähteenä puolestaan Mikko's Phylogeny Archive, disklaimerilla "Although the Archive is hosted by the Finnish Museum of the Natural History servers, the museum has no formal affilitiation with it. Haaramo points out that the site is a private project, is not peer-reviewed, and should not be used as a scientific reference." Uskommeko ITIKseen sokeasti ? --Tappinen 4. toukokuuta 2007 kello 08.51 (UTC)
Lisää ITIS-epäuskoa: Ristikukkaisten osalta ITIS on osittain ristiriidassa Angiosperm Phylogeny Websiten (http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/) kanssa. --Tappinen 29. kesäkuuta 2007 kello 06.39 (UTC)
Euroopan eläimistön (fauna) osalta suosittelen nimistölähteenä ensisijaisesti www.faunaeur.org:n tietokantaa. Hankkeessa on mukana asiantuntijaedustus myös Suomesta: (LTKM). Tieteellisen nimistön osalta sielläkin on pieniä poikkeamia kansallisiin nimistöihimme verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa latina on ollut (keski-ajalla) hyvin keskeisessä asemassa oppineiston piirissä ja meillä edelleen noudatetaan nimistökysymyksissä klassisen latinan kielioppisäännöksiä. Toisin sanoen, jos vaikkapa eläimen sukunimi muuttuu maskuliinisesta feminiiniseksi, Suomessa lajiosan päätettä taivutetaan vastaavaan sukuun. Toisin on muualla Euroopassa ja (englanninkielisessä) Maailmassa. Kielioppisäännöksistä piittamaton radikaalimpi lähestymistapa valtaa valitettavasti yhä enemmän alaa. Koska olemme suomenkielisessä Wikipediassa, kunnioittakaamme edes hieman suomalaisia nimistöjä. Faunaeur on eräänlainen "kompromissi" suomalaisen ja amerikkalaisen näkemyksen välillä. --Gyllenhali 10. lokakuuta 2007 kello 09.02 (UTC)

Vuonna 2006 puhuimme kasveista Linnean kanssa sivulla Keskustelu:Dipsacales APG:n ja ITISin eroista. Olen nyt laittanut aika moneen lahkoartikkeliin viitteen APG:hen [1] koska IP:n vuonna 2005 tekemä teksti mitä ilmeisimminkin perustuu siihen. Siellä missä APW on muuttunut 5 vuodessa, olen päivittänyt. Olisko aika ulistaa cronquistin ajan päättyneen ja APW kasvien taksonomian lähteeksi ? ITIS laahaa Cronquist-ajassa. --Tappinen 25. heinäkuuta 2009 kello 23.33 (EEST)[vastaa]

Taksonomian tieteellinen nimi[muokkaa wikitekstiä]

Mihin tämän mallineen käyttö lopahti ja voisiko sitä ruveta käyttämään uudelleen?--MiPe (wikinät) 23. syyskuuta 2006 kello 17.18 (UTC)

Se ei oikeastaan lopahtanut, vaan sitä ei koskaan alettu kunnolla käyttämään. Muokkaamalla ohjeita pystyy tietenkin parhaiten vaikuttamaan siihen, miten ihmiset toimivat. -Samulili 31. lokakuuta 2006 kello 17.08 (UTC)
Paras tietysti olisi keskustella ennen kuin muokataan ohjetta suoraan. Mutta ketkä ovat tuon osion käytön kannalla? Itse en oikeen tiedä. Tavallaan kai se olisi hyvä olla kokonaisuudessaan siinä sitten, tavallaan se on toistoa. – linnea 31. lokakuuta 2006 kello 19.07 (UTC)
Kyllähän se vähän toistoa on, mutta on käytössä tuossa en-wikissä näköjään, joissain fi-wikin artikkeleissa sitä kanssa näkee. Minusta taksonomia voisi ihan hyvin olla lajiin asti, siinähän suvun kohdalla on usein suomenkielinen nimi (jos sellainen on olemassa) ja sitten voisi olla omana osionaan tieteellinen nimi. --Ekeb 31. lokakuuta 2006 kello 19.21 (UTC)

Laji- ja sukunimen tummennus[muokkaa wikitekstiä]

Taksonomialaatikon nimien tummennusohjetta on nyt muokattu tämän keskustelun mukaiseen konsensukseen. Koska qWerkin, minun ja MiPen keskustelun perusteella ylenmääräinen tummennus näyttää rumalta, niin laji- ja sukunimeä ei kannata ylenmääräisesti tummentaa (varsinkin kun tieteellinen nimi -malline ja kaksioasinen nimi -parametri tekevät sen automaagisesti). Eri mieltä saa toki olla... --albval 22. marraskuuta 2007 kello 07.53 (UTC)

Se todella näyttää rumalta, itsekin muokkasin kaikki tummennukset pois jotka olin tehnyt. Niissä tilanteissa, että esim. suku on heimon ainut edustaja pitäisi mielestäni käyttää tummennusta, jotta tietäisi suvun todella olevan heimonsa ainut suku. --TJK 29. tammikuuta 2008 kello 09.04 (UTC)
Tuota olen itsekin pohtinut. Mutta kummallekos nimelle artikkeli silloin tehdään, suvun vai heimon? Erillistä artikkelia ei kai molemmista voine tehdä, kun sisältö olisi taksoboksia lukuun ottamatta sama. --albval 29. tammikuuta 2008 kello 09.07 (UTC)

Artikkelien johdantolauseista[muokkaa wikitekstiä]

Kahvihuoneessa käydään keskustelua siitä, pitäisikö eliöartikkelien aloituslauseissa käyttää olla-verbistä yksikköä vaiko monikkoa ("Hauet (Esox) on kalasuku" vs. "Hauet (Esox) ovat kalasuku"). Tällä hetkellä biologinen näkökulma on pelkästään minun (kenties väärien) mielipiteideni varassa, joten tulkaa ja kommentoikaa täällä. --albval 29. tammikuuta 2008 kello 08.52 (UTC)

Vääriksi en jaksa uskoa, ja enää et ole ainutkaan, mutta apua tarvitaan kyllä lisää (yksi vaihtoehto on tietty laittaa viestiä kesk.sivuille, jos ei tätä seuraa). --TJK 29. tammikuuta 2008 kello 09.06 (UTC)

Sienten taksonomia[muokkaa wikitekstiä]

Vuosi sitten Qwerk ehdotteli Sieni-projektissa taksonomiakampanjaa. Nyt olis sille käyttöä kun Omg teki pinon uusia sieniartkkeleita. Taksoja niihin lisätessäni katsoin heimot, synonyymit ja auktorit Fungorumista, mutta unohdin, että sieltä löytyy ylemmätkin tasot, ja käytin malleina saman lahkon vanhempia artikkeleita. Qwerkin havaitsema epäyhtenäisyys siis levisi ylätasojen osalta. Kasveille ja eläimille on tehty uudet taksomallineet, mites sienet ? --Tappinen 2. elokuuta 2008 kello 19.29 (UTC)

Nyt on sienillekin oma malline {{Taksonomia/sienet}} ja sen lisäysprojekti: Käyttäjä:Albval/Sienet. Lajitason olen katsonut kuntoon Index Fungorumista, mutta jos artikkeleissa on ongelmia muualla, niin niitä en ole osannut korjata. En ole sen kummemmin näet sienimiehiä. Projektiin saa osallistua! --albval (keskustelu) 13. elokuuta 2008 kello 10.33 (EEST)[vastaa]

Kotisivu jokaiselle Suomen lajille[muokkaa wikitekstiä]

Encyclopedia of Life http://www.eol.org/ ja Suomessa Luontoportin http://www.naturegate.net/ ilmaantuminen on herättänyt kysymyksen siitä, kannattaisiko sivustojen kehittämistä jotenkin koordinoida. Voimat yhdistämällä ehkä saataisiin kotisivu jokaiselle Suomen lajille nopeammin. Näyttää siltä, että päällekkäistä työtä tehdään paljon.

Luonnontieteellinen keskusmuseo ja eräät muut tahot ovat koonneet sivustoista luetteloa, ks. http://www.fmnh.helsinki.fi/luonto/lajit/

Tuosta osoitteesta pääsee myös aihetta koskevaan keskusteluun. Esittäisinkin kysymyksen Wikipedialaisille, että millaisiksi näette yhteistyön mahdollisuudet ja tarpeet lueteltujen muiden sivustojen kanssa? Vai annetaako vain tuhansien kukkien kukkia ja toivotaan parasta? Jos näin menetellään, voitaisiinko jotenkin tehdä lajiportaali, jonkinlainen mash-up Suomen lajisivustoista, niinkuin EoL yrittää?

Terveisin, Hannu Saarenmaa, Luonnontieteellinen keskusmuseo Kommentin jätti 128.214.120.90 (keskustelu – muokkaukset).

Vastaus tulee hieman myöhässä, valitan. Projektiaktiivit ovat näemmä aktiivisena muualla... Yhteistyö olisi tietysti toivottavaa, eikä päällekkäisessä työssä ole tietenkään järkeä. Wikipedian aatemaailma ja käyttösäännöt tietysti asettavat haasteensa kahdella tavalla:
  1. Tekijänoikeudellinen vapaus. Koska Wikipediaan saa lisätä vain täysin tekijänoikeuksista vapaata materiaalia, ei tekijänoikeuksilla suojattu sisältö voi korvata sen sisältöä. Siksi muuallakin julkaistun tiedon tulisi olla vapaata:-) Vapaan tiedon ylläpito on monilla myös motiivina lisätä tekstinsä juuri tänne, eikä millekään muulle sivustolle.
  2. Projektin koordinointi. Koska Wikipedia perustuu pelkkään vapaaehtoisuuteen, on vastuullisuuksien jakaminen wikiprojektilaisille haastavaa ellei mahdotonta. "Ylhäältä" tuleva ohjeistus on myös helposti monelle selvä ilmestyskirjan peto.
Summa summarum, jotta wikipedialaiset saisi aktiivisesti mukaan hankkeeseen, homman tulisi tapahtua melko vapaana kontrollista ja tekijänoikeuksista vapaana - siis ideaalisti juuri Wikipediassa:-) Tämä on toki vain minun mielipiteeni, muitakin saa esittää. Jos muuten haluaa esitykselleen lisää julkisuutta, siitä kannattaa mainita esimerkiksi uutiskahvihuoneessa --albval (keskustelu) 6. lokakuuta 2008 kello 13.09 (EEST)[vastaa]

Taksonit, joilla on vain yksi alempi taso[muokkaa wikitekstiä]

Onko käytäntöä sille, miten käsitellään esim. sukuja, joilla on vain yksi laji? Järkevimmältä tuntuisi, että tällaiselle on turha tehdä omaa artikkelia, sillä lajin artikkeli kertoo asiasta kaiken. Tällöin uudelleenohjaukset suvun tieteellisestä nimestä yms. menisivät suoraan lajiartikkeliin. Mielipiteitä? --Jannex 28. tammikuuta 2009 kello 12.32 (EET)[vastaa]

Näin on jossain tehtykin, esimerkkinä vaikkapa Amia. Edellä mainittu on kyllä siinä mielessä huono esimerkki, että suvuista yms. ylemmistä taksoneista joissa on joskus ollut enemmän lajeja tai alempia taksoneita saa varmasti omankin artikkelin. Jos siis esimerkiksi suvusta löytyy yhden nykyisen lajin lisäksi sukupuuttoon kuolleita lajeja niin erillisartikkelit puolustavat paikkaansa. Muuten rd:t ovat olleet ennenkin yleinen käytäntö. Itseäni mietityttää ennemminkin se, mille tasolle itse artikkeli tulisi laittaa, nyt kun artikkeleita on Amian tavoin lajin nimellä ja jossain tapauksissa myös suvun tms ylemmän taksonin nimellä. --albval (keskustelu) 28. tammikuuta 2009 kello 21.02 (EET)[vastaa]
Törmäsin tänään viestini kirjoituksen jälkeen tähän samaan ongelmaan strutsit-artikkelin kanssa. Tuon laitoin heimon nimelle, sillä suvulle ei ole olemassa virallista suomenkielistä nimeä. --Jannex 28. tammikuuta 2009 kello 21.15 (EET)[vastaa]

Aiheesta muualla sivusto linnuille[muokkaa wikitekstiä]

Löysin sattumalta tällaisen lintuihin keskittyneen IBC-mediasivuston. Sivustolta löytyy kuvia, videoita ja ääninäytteitä ja se etusivun perusteella se on hyvin kattava (yli 60% kaikista lajeista löytyy jotain sisältöä). Lintuaiheisten artikkeleiden muokkaajille tiedoksi, että tätä sivustoa ehkä kannattaa lisätä artikkeleiden Aiheesta muualla osioon. --qWerk 8. huhtikuuta 2009 kello 11.16 (EEST)[vastaa]

Lähde kasveille -kampanja[muokkaa wikitekstiä]

Pyysin Harriv:ltä listan kasviartikkeleista, joissa ei ole lähteitä. Se on tässä: Käyttäjä:Tappinen/Projekti Monissa artikkeleissa on muitakin vajavaisuuksia; etenkin levinneisyys Suomen ulkopuolella. Ajatukseni on lisätä ainakin yksi uusi viite jokaiseen. Toivon että tämä rohkaisee uusien kasviartikkelien tekijöitä käyttämään lähdeviitteitä - näinhän on tapahtunut taksoboksien kanssa. Tervetuloa osallistumaan kampanjaan. Alle 700 jäljellä. --Tappinen 3. kesäkuuta 2009 kello 21.33 (EEST)[vastaa]

Taksoboksin tummennukset lajitason yläpuolella[muokkaa wikitekstiä]

Nykykäytännön mukaan lihavoinnin logiikka lajitason taksoboksissa on aivan erilainen kuin korkeampien taksonien kuten heimojen tai lahkojen bokseissa. Lajiboksien käytäntö on mielestäni hyvä, korkeampien taas ontuva. Harkittaisiinko yhtenäistämistä?

Lajitason taksoboksin otsikkona on lajin suomenkielinen nimi lihavoituna; itse boksissa lihavoituna on (automaattisesti) lajin kaksiosainen tieteellinen nimi (eikä suomalaista nimeä toisteta). Tämä on loogista: suomalainen nimi on tietosanakirjan hakusana, tieteellinen nimi (auktoreineen) on tämän hakusanan täsmällinen määritelmä. Siistiä ja tyylikästä, onnittelen.

Korkeammilla taksoneilla boksin otsikossa on myös lihavoitu suomalainen nimi (jos sellaista on), mutta itse laatikossa onkin taas lihavoitu sama suomalainen eikä suinkaan tieteellistä nimeä, kuten lajilaatikon logiikka edellyttäisi. Kovin epäjohdonmukaista ja sekavaa. Hankalaa tästä asettelusta on lukijan myös mieltää se, että sitten seuraavalla rivillä mahdollisesti tuleva auktorinimi viittaakin ainoastaan edellisellä rivillä heikolla esitettyyn tieteelliseen nimeen, eikä sillä ole mitään tekemistä siinä silmille pyrkivän kansankielisen nimen kanssa (esim. [2])

Varikset Corvidae
Vigors, 1925


Mielestäni logiikkaa kannattaisi yhtenäistää. Tähän ei ehkä aiemmin päädytty, koska rivi, jossa ensin on laiha ja sitten lihava nimi, voi näyttää pahalta, ja näyttääkin, esim.

Varikset Corvidae
Vigors, 1925.

Ehdotus: yhtenäistetään käytäntö johdonmukaiseksi niin, että korkeammillakin taksoneilla otsikossa on vahvennettu (mahd.) suomalainen nimi, itse boksissa taas kohdetaksonin tieteellinen nimi (siis määritelmä), mutta niin, että boksissa kohdetaksonin tiedot jaetaan 2-3 riville nykyisen 1-2:n sijaan, pakotettua rivinvaihtoa käyttäen, so.

Varikset
Corvidae
Vigors, 1925

Esimerkkejä. Ehdotettu: [3],[4]. Nykyinen: [5], [6]

Lisäbonus: käytäntö on yleistettävissä helposti ja informatiivisesti tapauksiin, jossa hakusana käsittelee useamman tason taksoneita, vaikkapa kun lahkossa on vain yksi heimo, tai heimossa vain yksi laji. Otsikkoriville voidaan kirjata eri tason yksiköt (Lohikalat, Lohet), ja vastaavat lihavoinnit tieteellisille nimille boksiin. Esim. [7], [8], [9] --norr 23. lokakuuta 2009 kello 00.44 (EEST)[vastaa]

Muutos tehty[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu avattiin kuukausi sitten ensin sivulla Keskustelu mallineesta:Taksonomia/eläimet, ja täälläkin sitä on "käyty" tovi. Onkohan tämä nyt se konsensus. Muutin eläinten taksomallineen ohjeistusta tänne: Metasivu:Malline:Taksonomia/eläimet.--norr 11. marraskuuta 2009 kello 03.30 (EET)[vastaa]

Keskustelua muutoksen jälkeen[muokkaa wikitekstiä]

Kas, tällainen on päässyt lipsahtamaan ohi tutkasta. Muutoksesi sopii ainakin minulle hyvin, vaikka en välttämättä sitä jatkossa aina muista, vanha kun oppii uusia temppuja huonosti... --albval (keskustelu) 11. marraskuuta 2009 kello 10.17 (EET)[vastaa]
Sopii mulle, yritän muistaa. Toinen myöhäisherännyt --Tappinen 18. marraskuuta 2009 kello 23.22 (EET)[vastaa]
En tiedä, onko tämä suuri ongelma että "lajia korkeammilla taksoneilla seuraavalla rivillä mahdollisesti tuleva auktorinimi viittaakin ainoastaan edellisellä rivillä heikolla esitettyyn tieteelliseen nimeen, eikä sillä ole mitään tekemistä siinä silmille pyrkivän kansankielisen nimen kanssa", auktori on kuitenkin aina tieteellisen nimen jälkeen. Se kuinka heikolta tieteellinen nimi ja auktori näyttää, näyttäisi riippuvan selaimen fonttiasetuksista. Sinänsä tuossa on epäloogisuus, mutta ainakaan minua se ei ole häirinnyt, johtuen ehkä omista fonttiasetuksistani. Lajiartikkeleissa tuo koko auktoriosuus on omassa "osiossaan", joten siellä ei tieteellisen nimen lihavoinnit ja suomenkielinen nimi ole ristiriidassa. Ehdotuksessa on myös sellainen epäkohta, että itse artikkelin nimi (yleensä suomenkielinen) ei olisi enää lihavoituna lajitasoa ylemmissä artikkeleissa taksoboksissa, eli kumpi on tärkeämpää...lihavoituna on artikkelin nimi (yleensä suomenkielinen) vai lihavoituna on auktorin kuvaama tieteellinen nimi.--IA 20. marraskuuta 2009 kello 15.02 (EET)[vastaa]
Siis boksin otsikossa on aina lihavoituna artikkelin nimi (yleensä suomenkielinen) ja boksin sisällä lihavoituna tieteellinen nimi, joka auktoreineen on otsikon varsinainen taksonominen määritelmä.--norr 20. marraskuuta 2009 kello 19.06 (EET)[vastaa]
Niinkuin alla totesin, miksi auktorin tulisi viitata nimenomaan lihavoituihin tieteellisiin nimiin, koska tieteellisiin nimiin ne viittaavat joka tapauksessa. Muuttamista olisi paljon käsityönä, eli lajia ylemmissä taksoneissa muutos lihavoinnissa suomenkielisestä nimestä tieteelliseen nimeen. Sen sijaan mallineesta saa lihavoinnin pois kerralla lajitason artikkeleista kohdasta kaksiosainen.--IA 23. marraskuuta 2009 kello 15.47 (EET)[vastaa]
Nyt sotketaan argumentteja. Toisistaan riippumatta (1) Tieteellinen nimi tulisi lihavoida, (2) Auktorin tulisi selvästi yhdistyä tieteelliseen nimeen (oli se lihava tai laiha), sillä määritelmän mukaan auktori on osa tieteellistä nimeä; siksi suomalainen ja tietellinen nimi on havainnollista esittää eri riveillä kohdetaksonin tapauksessa (kun auktorinimi ainakin toivottavasti esitetään). Molemmat kohdat sisältyvät nykyiseen ohjeeseen. --norr 3. huhtikuuta 2010 kello 03.19 (EEST)[vastaa]
Toinen ratkaisumalli olisi poistaa automaattinen lihavointi lajitason artikkeleista kohdasta kaksiosainen, eli miksi auktorin tulisi viitata nimenomaan lihavoituihin tieteellisiin nimiin tässä kohdassa tai ylipäätään missään kohdassa (tieteellisiin nimiinhän ne viittaavat joka tapauksessa), myöskään itse artikkelien aloituksissa ei ole koskaan lihavoitu tieteellistä nimeä, jos suomenkielinen nimi on olemassa. Näin syntyisi tilanne, jossa lihavoituina esiintyisi vain artikkelin nimi tai mahdolliset muiden taksonien uudelleenohjaukset sinne (suomenkielinen nimi lihavoituna, jos sellainen on, muuten tieteellinen nimi). --IA 20. marraskuuta 2009 kello 14.34 (EET)[vastaa]

Jos uutena ohjeena on, että vain tieteellinen nimi lihavoidaan, niin LÄHES KAIKKI eliöiden sukuja, heimoja, lahkoja jne. käsittelevät artikkelit pitäisi korjata; nykyisellään niissä on lihavoituna suomalainen nimi. Myös esimerkkinä käytetyllä sivulla Varikset. Korjattavia artikkeleja on vähintään satoja. Mielestäni vanha käytäntö oli aivan toimiva. Compance 27. joulukuuta 2009 kello 20.02 (EET)[vastaa]

Perun aiemmat angstiset sanani. Tämä uudistus on aivan aiheellinen ja perusteltu. --Compance 3. huhtikuuta 2010 kello 16.39 (EEST)[vastaa]

---

Kun väärinkäsityksiä näyttää olevan, ja niitä levitellään muuallekin, yritän selventää nykytilannetta, jonka pohjalta käsittääkseni keskustelun pitäisi edetä: Toista kuukautta kommentoitavana olleen ehdotuksen (yllä) perusteella eläinboksien tummennusohje muutettiin 11.11.2009, ja tuo ohje on siis voimassa. (Ehdotus koski eliöbokseja yleensä ja oli esillä täällä; kasviohjeeseen muutosta ei silloin tehty, mutta pohjustus pätenee sinnekin).

Muutoksen jälkeen on tullut kaksi myönteistä kannanottoa ja kaksi tyytymätöntä. Kumpikaan kritiikki ei kiistä muutoksen taustalla ollutta pääargumenttia, vaan joko heijastaa yleistä muutosvastarintaa tai sekoittaa keskenään tummennukseen ja rivijakoon liittyvät perustelut. [EDIT (3.4.2010): toinen kriitikkokin muutti sitten mielensä]

Ensinnä tummennuskäytäntö. Pääargumentti on siis, vielä kerran: kaikissa bokseissa – sekä lajitasolla että ylemmillä tasoilla - yhtenäinen tummennuskäytäntö: Otsikossa lihavoidaan artikkelin nimenä oleva hakusana, joka on taksonin suomalainen nimi, jos sellainen on olemassa. Boksi itsessään antaa hakusanan tieteellisen määritelmän, ja siinä lihavoidaan tieteellinen nimi (”loogista ja tyylikästä”). Toiseksi rivijako. Kun taksoboksi ensisijaisesti antaa hakusanan tieteellisen määritelmän, tieteellisen nimen ja auktorin yhteyden on oltava selvä, sillä auktorinimihän on muodollisesti osa tieteellistä nimeä. Tällöin suomalaisen ja tieteellisen nimen esittäminen samalla rivillä ja auktorin seuraavalla on selvästi harhaanjohtavaa, riippumatta siitä lihavoidaanko mitään tai ei. Rivijakoargumentti on siis sinänsä lihavoinnista riippumaton, ja tässä IA nähdäkseni sekoittaa asiat ja johtaa harhaan. (Kolmanneksi estetiikka. Rivi, jolla olisi ensin laiha ja sitten lihava nimi olisi mielestäni kömpelön näköinen. Mutta tätä ongelmaahan ei enää synny, kun molemmat edelliset kohdat on hoidettu).

Kukaan ei kritisoinut pääargumenttia. IA kuitenkin spekuloi vaihtoehdolla jossa siihen liittyvä tieteellisen määritelmän lihavointi ilmeisesti mukavuussyistä hylättäisiin, ja yhtenäisyys saavutettaisiin poistamalla lihavointi lajitasonkin bokseista; mutta konkreettista ehdotusta ei tehty. Samoin pelkkää muutosvastarintaa näyttää heijastavan Compancen vetoaminen muutosten työläyteen. Juuri tätä vartenhan on botit. Bottipyyntö onkin tehty nykyisen, yli 4 kk voimassa olleen ohjeen toteuttamiseksi. Sen vastustaminen muutosvastarinnan nimissä ja harhaanjohtavin argumentein (ks. yllä) vaikuttaa jotenkin asiattomalta. Ohje on kiistatta voimassa. --norr 3. huhtikuuta 2010 kello 03.19 (EEST)[vastaa]

Mihin yli neljä kuukautta voimassa olleeseen ohjeeseen viittaat vai liittyykö se tähän samaan keskusteluun. "IA kuitenkin spekuloi vaihtoehdolla jossa siihen liittyvä tieteellisen määritelmän lihavointi ilmeisesti mukavuussyistä hylättäisiin, ja yhtenäisyys saavutettaisiin poistamalla lihavointi lajitasonkin bokseista". Olen tehnyt tästä ehdotuksen, joka olisi toteutettavissa yksinkertaisella mallineen muokkauksella. "Kun taksoboksi ensisijaisesti antaa hakusanan tieteellisen määritelmän, tieteellisen nimen ja auktorin yhteyden on oltava selvä, sillä auktorinimihän on muodollisesti osa tieteellistä nimeä." Niin on muodollisesti ja se viittaa automaattisesti tieteelliseen nimeen, ei kai sen selventämiseksi tarvitse lihavointeja.--IA 5. huhtikuuta 2010 kello 00.13 (EEST)[vastaa]
Tuota, luetkohan ollenkaan sitä, mitä olet kommentoimassa? Ohje on siis täällä (näkyy myös täällä), yllä keskustelussa on kahdesti mainittu että se on otettu käyttöön 11.11.2009 (so. ennen kuin itse edes kommentoit sitä), siihen on linkitetty sekä yltä että bottipyyntösivulta, jossa myös harhaanjohtavasti kommentoit sitä. Yllä on myös kahdesti selitetty, että (1) lihavointiargumentti ja (2) auktorinimen ja tieteellisen nimen yhteyden selventäminen ovat toisistaan riippumattomia; lihavointikäytäntöä ei tällä auktoriasialla perustella, toisin kuin toistuvasti annat ymmärtää. Oma ehdotuksesi, joka vaatisi taas oman konsensuskeskustelun, sivuuttaa pääargumentin (boksi on tieteellinen määritelmä, siksi tieteellinen nimi vahvistetaan), en puolestani kannattisi sitä. Lue kuitenkin. --norr 5. huhtikuuta 2010 kello 01.47 (EEST)[vastaa]
Ohjeet on otettu käyttöön, mutta tämä keskustelu on juuri liittynyt siihen, otetaanko nämä ohjeet käyttöön. Vai onko tästä käyty keskustelua jossain muualla aikaisemmin? Tämän viestiketjun ensimmäinen viesti on päivätty 23. lokakuuta 2009 ja ohjeet on otettu näköjään käyttöön lähinnä yhden ulkopuolisen käyttäjän näkemyksen jälkeen 11. marraskuuta 2009.
[selvennys: ehdotus tehtiin 11. lokakuuta itse taksoboksimallineen keskustelusivulla ja siirrettiin 23.10. tälle sivulle, kun keskustelu ei sielläkään virinnyt. Ja tämäkin on mainittu edellä. --norr 10. huhtikuuta 2010 kello 14.28 (EEST)][vastaa]
Mutta itse asiaan, tässä yritetään nyt ratkaista ongelmaa, jossa lajitason artikkeleissa tieteellinen nimi on tummennettu ja selvästi omassa boksissaan auktoreineen, mutta lajitason yläpuolisissa artikkeleissa ei? Ja se häiritsee, että lajitason yläpuolisissa artikkeleissa "hyppää silmille lihavoitu kansankielinen" nimi, vaikka sen alla on auktori. Tähän ongelmaan on mielestäni muitakin ratkaisumalleja, kuin se, että lähdetään poistamaan lihavointia suomenkielisestä nimestä, joka on kuitenkin artikkelin otsikko. "Lihavointiargumentti ja auktorinimen ja tieteellisen nimen yhteyden selventäminen ovat toisistaan riippumattomia", niin ovat tosiaan, mutta ratkaisussasi lähdet ratkaisemaan ongelmaa nimenomaan lihavoinnilla tai niiden poistolla. En tiedä mistä tällainen pääargumentti on peräisin, että "boksi on tieteellinen määritelmä, siksi tieteellinen nimi vahvistetaan" (jonkun verran näitä nykyisiä boksejakin paikalleen asettaneena).
Nämä ongelmat liittyvät taksoboksin rakenteeseen. Yksi ratkaisumalli voisi olla se, että erotetaan kaikissa eliöartikkeleissa tieteellinen nimi omaan "karsinaansa", kuten se on tehty lajitason artikkeleissa ja yhdistetään mallineen kohdat kaksiosainen ja kolmiosainen nimi. Nimeäisin nämä yksinkertaisesti "tieteellinen nimi" ja lajitason yläpuolisissa artikkeleissa tieteellinen nimi sijoitettaisiin tänne vahvistettuna ja auktorin kanssa.--IA 7. huhtikuuta 2010 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
No nyt puhutaan jo asiaa. Tämä on looginen ajatus ja periaatteessa juuri tuota ajetaan takaa: eri boksien yhtenäistämistä niin, että tieteellinen nimi, taksonin määritelmä, tulee asiallisesti korostetuksi. Tässä olisi vielä kuitenkin ratkaisemattomia kysymyksiä ja selviä ongelmia, jotka ensin pitäisi selvittää (mutta jotka nykykäytännössä on kuitenkin tyydyttävästi jo hoidettu). Ensinnä, jos värillisen karsinaotsikon nimi on ”Tieteellinen nimi”, niin mihin kirjataan kohdetaksonin taso (esim. heimo, lahko)? Käytäntöhän ei olisi kovin toimiva vaan pikemmin kömpelön koominen, jos ensin lueteltaisiin hierarkiassa kohdetaksoni [Lahko: xxx] ja sitten erikseen [Tieteellinen nimi, xxx, Auktori] (useinhan kuitenkaan ei suomalaista nimeä ole, ja toisaalta usein auktorinimi puuttuu). Paremmin toki sitten sekä kohdetaso että kohdetaksoni olisi ilmoitettu pelkästään Tieteellinen nimi -väliotsikon alla (ja mahd. suomalainen nimi siis vain yläotsikossa, kuten lajitason bokseissa nytkin on). Mutta joka tapauksessa ongelmaksi jäävät sitten tapaukset, joissa (vakiintuneen tavan mukaan) boksissa käsitelläänkin ja korostetaan useampia tasoja, esim. silloin kun on kyseessä sukunsa ja heimonsa ainoa laji, tai lahkonsa ainoa heimo; tällöin myös usein joillain näistä tasoista on suomalainen nimi, toisilla taas ei. Jos suomalaiset nimet kootaan otsikkoon ja tieteelliset Tieteellinen nimi –väliotsikon alle, niiden vastaavuudet hämärtyvät. Nyt jos taas jaksetaan lukea alkuperäistä ehdotusta, siinä on kohta ”Lisäbonus”, jossa nimenomaan kerrotaan, miten nykykäytäntö jokseenkin sujuvasti hoitaa nämäkin tapaukset havainnollisella tavalla ( Esim. [10], [11], [12]). Tältä kannalta nykykäytäntö näyttää toistaiseksi toimivimmalta ratkaisulta. --norr 10. huhtikuuta 2010 kello 14.43 (EEST)[vastaa]
"Ensinnä, jos värillisen karsinaotsikon nimi on ”Tieteellinen nimi”, niin mihin kirjataan kohdetaksonin taso (esim. heimo, lahko)?" Ei kai tässä ole mitään ongelmaa. Kohdetaksonin taso kirjataan itse taksoboksiin ns. "värillisen karsinaotsikon" ylle. Tässä ei ole ollut mitään ongelmaa tähänkään asti lajitason artikkeleissa, jossa on mainittu suku ja laji ja sen jälkeen ns. karsinaotsikossa samat asiat. Mutta puolestani voitte edetä tämän nykyisen käytännön mukaan (joka on tosin syntynyt erittäin hauraan keskustelun perusteella, koska aiheesta kiinnostuneita ei ole ilmeisesti paljon suomenkielisessä wikipediassa). Jos jotain parempaa löytyy, niin sitten hommat pistetään taas uusiksi.--IA 11. huhtikuuta 2010 kello 22.18 (EEST)[vastaa]
Yksinkertaisin ratkaisu saattaisi olla, että tehtäisiin muuten tämän uudistuneen ja käyttöön otetun käytännön (tieteellinen nimi tummennetaan) mukaan, mutta jätettäisiin sen edessä oleva suomenkielinen nimi ja rivinvaihto kokonaan pois. Suomalainen nimihän on jo omassa sarakkeessaan kuvan yläpuolella, eikä sitä liene välttämätöntä enää toista kertaa mainita samassa taksoboksissa – eihän niin tehdä lajitason artikkeleissakaan. --Compance 11. huhtikuuta 2010 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Tässäkin ratkaisussa jäisivät sitten nuo samat "lisäbonuksen" arvoiset ongelmat tapauksissa, joissa boksissa käsitellään ja tummennetaan useampia kuin yksi taksonominen taso (esimerkit tuossa yllä), jos ei erikseen niille ryhdytä käytäntöjä pykäämään. Tältä kannalta nykykäytäntö yhä näyttää toistaiseksi toimivimmalta ratkaisulta. Katsotaan kai konsensuksen nyt pitävän ja mennään näin. --norr 12. huhtikuuta 2010 kello 00.44 (EEST)(EEST)[vastaa]

BirdLife Suomen asema tieteellisessä luokituksessa[muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä projektin sivulla lukee:"Ensisijaisena lähteenä käytetään... muiden eliöiden osalta Integrated Taxonomic Information Systemin (ITIS) tietokantoja. Lintujen kohdalla tämä poikkeaa nykyisestä artikkeleissa esiintyvästä käytännöstä tietyissä tapauksissa. Näin käy silloin kuin itiksen tiedot eroavat BirdLife Suomen vuoden 2006 nimistöstä esimerkiksi heimon tai suvun osalta. Näissä tapauksissa on yleensä noudatettu BirdLife Suomen luokitusta, toki vaihtoehtoiset luokitustavatkin on mainittu. Pitäisikö tämäkin mainita?--MiPe (wikinät) 3. helmikuuta 2010 kello 12.51 (EET)[vastaa]

BirdLifen käytön lintujen lähteenä voisi tosiaan mainita projektisivullakin. --Compance 23. huhtikuuta 2010 kello 16.16 (EEST)[vastaa]

Tunturisusi ja MPA[muokkaa wikitekstiä]

Netissä on kaksi erinomaista suomalaista eliösivustoa, jotka tasostaan huolimatta eivät kuitenkaan luonteensa takia sovellu wikipedian lähteiksi.

Tunturisusi.com on ilmeisen korkeatasoinen ja kunnianhimoinen nisäkässivusto. Sen on kuitenkin anonyymi yksityinen sivusto, eikä sillä voi muodollisesti olla suurempaa auktoriteettia kuin esim. yksittäisen wikipedia-nimimerkin wikipediaan lisäämillä tiedoilla, tai keskustelupalstoilla esiintyvillä nimimerkkikirjoituksilla.

Mikko's Phylogeny Archive on yksittäisen opiskelijan omana projektinaan ylläpitämä mittava kokoelma sukupuutietoja. Se kuitenkin vain ulkopuolista tarkastusta läpikäymätön tiedosto ("käsikirjoitus", ei julkaisu), joka ei sovi wikipedian tarkoittamaksi lähteeksi (sivujen oma disclaimer: "This site is not peer-reviewed, and any alleged information contained herein may in fact represent whim, caprice, bias, speculation, ignorance, or simply typographical error, rather than science"). Toki siellä on arvokkaita viitteitä alkuperäislähteisiin. Sukupuutietojen lisäksi sivuilla on eliöiden suomenkielisiä nimiä, joiden alkuperä on usein epäselvä (epäilyttävä?). Missään nimessä tuota sivustoa ei pidä sinänsä käyttää suomenkielisten eliönimien lähteenä. --norr 9. marraskuuta 2010 kello 18.38 (EET)[vastaa]

Tunturisusi.com:ista olen aivan samaa mieltä, sitä ei voi mielestäni pitää lainkaan vakavasti otettavana lähteenä. Haaramon sivusto on hieman monimutkaisempi tapaus. Esimerkiksi englanninkielinen wikipedia käyttää sitä yleisesti lähteenä:[13]. Siellä on näkyvillä myös monia sellaisia kirjallisuudessa hyvin yleisesti käytettyjä nisäkkäiden suomenkielisiä nimiä, kuten hedelmälepakot (Pteropodidae), siipat (Vespertilionidae), hevosenkenkäyököt (Rhinolophidae), nautaeläimet (Bovinae), jalohirvet (Cervinae), pienpussipedot (Dasyuridae) ja punakaulakenguru (Macropus rufogriseus), jotka puuttuvat täysin Nisäkäsnimistötoimikunnan sivuilta. Tämä johtuu siitä, että toimikunta on käyttänyt nimiä kerätessään hyvin suppeaa lähdeaineistoa, pääasiassa vain kahta kirjaa. Toimikunnankin nimihausivun ylälaidassa lukee, että sen taksonomia voi sisältää virheitä, mutta sitä on silti käytetty Wikipediassa suomenkielisten nimien lähteenä. Tieteellisen luokittelun lähteenä ei Haaramoakaan ei kuitenkaan voine käyttää, johtuen Norr:n mainitsemista syistä, vaikka Haaramo onkin koostanut työnsä lukuisien, aikoinaan vaikutusvaltaisina pidettyjen lähteiden perusteella, ja muutamilla sivuilla hän mainitsee saaneensa suoraa apua ulkomaisilta tutkijoilta. Toisaalta, kuten esimerkiksi sorkkaeläinten alalahkojen kohdalla, ITIS ja Wilson&Reeder eivät anna tietoa siitä, mitä heimoja / lajeja vanhentuneisiin ja esihistoriallisiin ryhmiin on kuulunut; Haaramon sivuilta ne sen sijaan löytyvät. Linnuilla ja kaloillahan on olemassa asiantuntevasti laaditut viralliset suomenkieliset nimistönsä, mutta nisäkkäiden vakiintuneita suomenkielisiä nimiä on parasta katsoa kirjallisuudesta. Haaramoa ei siis tulisi käyttää nisäkkäiden suomenkielisten nimienkään kohdalla ensisijaisena lähteenä, mutta hänen esittelemiään nimiä voisi mielestäni mainita Wikipediassa kuitenkin synonyymeina, jos niille ei löydy vahvistusta kirjallisuudesta. Vähintään suurin osa Haaramon sivuilla olevista suomenkielisistä nimistä on esiintynyt kirjallisuudessakin (tietenkin lukuunottamatta niitä, jotka hän on erikseen varustanut kysymys- tai lainausmerkeillä). --Compance 10. marraskuuta 2010 kello 00.00 (EET)[vastaa]
Yritän vielä selventää: Se miksi MPA:ta ei sovi käyttää wikipedian lähteenä/viitteenä johtuu [vain] sen julkaisutavasta (se ei siis ole julkaisu; julkaisuarvoltaan sitä ehkä voi verrata yksityishenkilön blogiin). Tällä kriteerillä ei ole mitään tekemistä sivuston sisältämän tiedon luotettavuuden tai määrän kanssa, eikä varsinkaan sen kanssa sisältääkö se enemmän tai vähemmän tai oikeampaa tai väärempää tietoa kuin esim W&R tai po. nisäkäsnimisivusto, eikä sen kanssa ovatko jälkimmäiset WP:n "virallisia" tietolähteitä vai eivät, tai onko noita muita lähteitä ylipäätään olemassa (wikipediaa tehtäisiin silti). Itse luulen, että MPA:n tieto on pa. oikein ja sitä tietoa on paljon, ja sitä kannattaa lukea. Mutta siihen ei voi viitata. Jos ja kun esim. sen suomalaiset nimet ovat muualta peräisin, niin on hyvä syy kaivaa julkaistuja lähteitä. Hyvin tunnettujen taksonien kohdalla ei toki nimilähdettä ole tarpeen aina mainita (ei nisäkäsnimitoimikuntaakaan, ellei sillä ollut jotakin erityistä sanottavaa). Sekä MPA että Tunturisusi sopivat toki Aiheesta muualla -osioon, jos niissä on hyvän näköistä tietoa.--norr 10. marraskuuta 2010 kello 19.59 (EET)[vastaa]
En taas muista, miten tähän teknisesti vastataan. Totean vain, että vaikka minulta puuttuukin kaikki koulusivistys, niin on ikävää lukea tällaisia vähätteleviä kommentteja sivuistaan täällä Wikipediassa. Minua verrataan netin keskustelupalstojen keskustelijoihin, vaikka parin kuukauden kuluttua olen tehnyt, intohimoisesti paneutuen sivujani kymmenen vuotta. Nettisivujen tekeminen, kuten Wikipediankin tekeminen, on kuitenkin - olipa aihe mikä hyvänsä - toimittamista ja lähteiden käyttöä, ja sitä voi opiskella ja oppia. Näille vähättelijöille esitän kysymyksen: mikä tekee Wikipediaan jonkun nimimerkin kirjoittamasta susisivusta vakavammin otettavan tietolähteen, kuin nimimerkin Tunturisusi kymmenen vuotta kirjaamiin susisivuihin? Minuthan domainin omistajana tavoittaakin osoittein ja puhelinnumeroin alle minuutissa, mutta Wikipediaan voi kirjoittaa kuka hyvänsä täysin pensaasta. Silti itse arvostan Wikipediaa ja käytän sitä päivittäin, enkä ryhdy vastaavaan ala-arvoiseen arviointiin. PS. Minulla olisi esittää myös esimerkkejä siitä, että myös jotkut pitävät sivuistani. Mutta pyysin kerran yliopistossa biologian opettajia opettavaa taksonomia tarkistamaan kissasivujeni tieteellisen luokittelun, jotta en antaisi netissä väärää tietoa. Selitin tälle taksonomille, että olen ihan maallikko. Hän vastasi minulle, että hieno selvitys, ja kysyi: että voiko hän käyttää opiskelijoitaan (näitä tulevia opettajia) sivullani tutustumassa kissaeläimiin. Hän piti minua vakavasti otettavana harrastelijana, ja osasi kai kuitenkin käyttäytyä ja puhutella normaalisti eli ystävällisesti. *Tunturisusi* Kommentin jätti Teesusi (keskustelu – muokkaukset)
Hei, pyydän anteeksi, jos koit kommentin vähättelevänä, tarkoitushan oli aivan päinvastainen. Siinähän sanotaan näin: "Netissä on kaksi erinomaista suomalaista eliösivustoa, jotka tasostaan huolimatta eivät kuitenkaan luonteensa takia sovellu wikipedian lähteiksi. Tunturisusi.com on ilmeisen korkeatasoinen ja kunnianhimoinen nisäkässivusto...". Tunturisusisuvuthan ovat loistavat, eikä niiden sisältö ja taso ainakaan häviä monille kirjoihin päässeille ammattilaisten tuotoksille. Edelleen, kuten MPA:n tapauksessa, kysymys "viittauskelpoisuudesta" tässä ei liity tekstin asialliseen laatuun tai luotettavuuteen, vaan ainoastaan tiedon julkaisutapaan. Jälkimmäinen kommenttini sopisi hyvin myös tähän: "Tällä kriteerillä ei ole mitään tekemistä sivuston sisältämän tiedon luotettavuuden tai määrän kanssa, eikä varsinkaan sen kanssa sisältääkö se enemmän tai vähemmän tai oikeampaa tai väärempää tietoa kuin [jokin muu lähde]... tai onko noita muita lähteitä ylipäätään olemassa (wikipediaa tehtäisiin silti). Itse luulen, että [ko. sivuston] tieto on pa. oikein ja sitä tietoa on paljon, ja sitä kannattaa lukea. Mutta siihen ei voi viitata." Tämä keskustelu liittyy nimenomaan julkaisutekniikkaan: siihen, mitä vaaditaan tämän (tai minkä tahansa) tietosanakirjan perustaksi otettavalta materiaalilta ja sen tarkistettavuudelta. Kärjistäen, domainin omistajanahan voisit milloin tahansa vaikka poistaa sivusi netistä, jonka jälkeen kukaan ei voi tarkistaa (eikä kenenkään ainakaan voi olettaa tarkistavan), onko tällaista tietoa, tällaisia sivuja tai nimimerkin takana ollutta henkilöä koskaan ollut. Tietosanakirjan pitäisi kuitenkin säilyttää luotettavuutensa ja tarkistettavuutensa siitä eteenpäinkin. Samantapaisin kriteerein wikipedian sääntöihin kuuluu, ettei wikipedia (anonyymina nimimerkkien kirjoittamana verkkosivustona) itse kelpaa wikipedian lähteeksi. yst. --norr 17. marraskuuta 2010 kello 11.44 (EET)[vastaa]
Ok hyvä selitys, kiitos ja anteeksi puolestani, kun ja jos käsitin väärin. *Tunturisusi* Kommentin jätti Teesusi (keskustelu – muokkaukset)

Pisteitä tarjolla[muokkaa wikitekstiä]

Kokkobasillit on ollut kolme vuotta minitynkänä, puskii :) Pitke (keskustelu) 26. maaliskuuta 2012 kello 08.08 (EEST)[vastaa]

Suomen lajien uhanalaisuustiedot taksoboksiin?[muokkaa wikitekstiä]

Nyt taksoboksissa on hyvin uhanalaisuustiedot koko maailmasta IUCN:n toimittamana. Monesti kuitenkin artikkeleiden teksti on hyvin Suomi-näkökulmaista ja osittain ristiriidassa taksoboksin sanoman uhanalaisuusluokituksen kanssa. Pitäisikö taksoboksiin lisätä kohta uhanalaisuus Suomessa? Ympäristöministeriö on koonnut kirjan Suomen lajien uhanlaisuudesta: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. jota voisi käyttää kätevästi lähteenä ja merkitä taksobokseihin myös tämä suomalainen uhanalaisuus. Ongelma tässä tietysti on siinä, että kuinka suomalaista näkökulmaa artikkeleissa saa olla. Toisaalta kyseessä on tietoa, mitä mikään muu Wikipedia ei kerro. Toisaalta taas Wikipedioiden ei pitäisi olla mihinkään valtioon sidottuja. Mikä on tämän Suomi-keskeisyyden kanta nykyään? – linnea 30. huhtikuuta 2012 kello 13.20 (EEST)[vastaa]

Joissakin kieliversioissa, ainakin ruotsinkielisessä, on taksobokseihin merkitty sekä IUCN:n mukainen yleismaailmallinen uhanalaisuusluokitus että tietyn maan kansallinen uhanalaisuusarvio. Fi-wikissäkin asiaa on pohdittu ainakin yksittäisten lajien keskustelusivuilla: Keskustelu:Muuttohaukka ja Keskustelu:Naurulokki. Varsinaista keskustelua siitä ei kuitenkaan ilmeisesti ole käyty. Omasta mielestäni kansalliselle uhanalaisuusarviolle riittää maininta kunkin lajiartikkelin leipätekstissä. --Compance (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 18.15 (EEST)[vastaa]

Eliöiden luokat[muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä eliöistä kertovat artikkelit kuuluvat yleensä vain yhteen luokkaan, kuten "kissaeläimet" tai "mäntykasvit", ja jos ne on määritelty uhanalaisiksi, tällöin kahteen, luokituksen mukaiseen sekä uhanalaiset/silmälläpidettävät eläimet/kasvit. Lisäksi on "hedelmät", "loiskasvit", "kotieläimet" ja muutama muu, jättäen silti useimmat lajit yksiluokkaisiksi. Minusta luokkia voisi olla paljon enemmän. On jo olemassa ainakin luokat "Suomen kasvisto" ja "Etelämantereen kasvisto", ensimmäisessä tosin on tällä hetkellä lähinnä listoja. Minusta tätä voisi laajentaa, kuten monissa muunkielisissä wikeissä; saataisiin luokkia kuten esim. "Afrikan petoeläimet" tai "Pohjois-Amerikan puut". Lisäksi voisi olla muitakin uusia luokkia kuten "kansalliseläimet" tai "vuonna x kuvatut kasvit". Onko joku erityinen syy, miksi luokkia on tällä hetkellä niin vähän (ja miksi eliöillä ei ole ollenkaan maantieteellisiä luokkia niin kuin muunkielisissä wikeissä), siinä kuin esim. henkilöistä kertovilla artikkeleilla saattaa olla kymmenenkin eri luokkaa syntymä- ja kuolinvuoden mukaan, ammatin mukaan, organisaation mukaan, saatujen palkintojen ja tunnustusten mukaan jne.?--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 13.58 (EEST)[vastaa]

Tämä kai johtuu osittain siitä, että ollaan haluttu, että artikkelit eivät ole ylä- ja alaluokassa.Näen kyllä pointin tuossa luokkien lisäämisessä, varsinkin maantieteellisessä. Ne voisivat olla joko aluettain / mantereittain tai kasvillisuusvyöhekkeittäin. Tai ehkä jopa molempien avulla. Kansalliseläimet ja vuonna X kuvatut lajit kuulostavat myös toteutuskelpoisilta. Ehkä ennen suinpäin luokkien luomista, voisi miettiä luokituspuuta ja mitä ja millaisia luokkia tarvitsemme. Ehdottomasti kyllä hyvä idea. Hmm.. Voitaisiin kyllä pistää käytäntöön heti vaikka tuo mantereittain luokitellut eläimet ja kasvit ja sitten kansalliseläimet- ja kasvit. Eli rupea vaan lisäämään näitä luokkia oman harkintasi mukaan. :) - linnea (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Aloitin luomalla Luokka:Eläimet alueittain ja aloitin tekemään mantereittain luokkia. Jos ja kun ne luokat tulevat liian isoksi niin voidaan sitten tarkentaa pienemille alueille. - linnea (keskustelu)
Peruslinjaus täällä on ollut, että eliöt luokitellaan ensisijaisesti vain taksonomian mukaan. Asiasta on ajoittain keskusteltu, ja todettu että luokittelu esim. ekologian, elintavan tai maantieteen mukaisiin luokkiin olisi loputon suo. Näitä luokituksia voitaisiin laatia käytännössä ääretön määrä, mielivaltaisin perustein. Vaikka joissakin muissa wikeissä tuollaiseen on ajauduttu, toivottavasti meillä siitä pidättäydytään. Nykykäytäntö - vain taksonominen luokittelu - on siisti ja tyylikäs. --norr (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 15.13 (EEST)[vastaa]
Sinänsä ymmärrettävää, mutta toisaalta samalla logiikalla henkilöartikkelien luokittelu kaikenmaailman palkintojen ja bändien mukaan on myös turha, loputon suo. Esim. John Lennonin artikkeli on yhdessätoista eri luokassa. Minusta luokkien vähyys heikentää eliöartikkelien näkyvyyttä. Itse pidän kovasti en-wikipedian "Aasian puut" tyylisistä luokista jotka huomattavasti parantavat eliöartikkelien navigoitavuutta. Onko jossain arkistoja vanhoista keskusteluista tästä aiheesta?--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 15.33 (EEST)[vastaa]
Tästä ei tule loputon suo, kun pidetään jotain kuria aiheessa. Olen samaa mieltä, että tällaiset luokat auttaisivat navigointia ja artikkelien näkyvyyttä. Jos haluaa selailla artikkeleita juuri Afrikan eläimistä, niin se olisi kätevää luokkien perusteella. Ja onhan ihmisetkin jaettu maittain ja vuosittain. Tämä tuntuu hieman eliöartikkeleiden syrjimiseltä. - linnea (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Voitaisiin tietysti luoda myös luokka, mihin luokiteltaisiin lajit, jotka esiintyvät suuressa osin maapalloa, esim. yli kolmella maanosalla. Näin ei tule miljoonaa luokkaa yhteen artikkeliin. - linnea (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Ihan toimiva ajatus tuokin minusta. Kuuluisivatko valtamertenkin eliöt tuohon voi pitäisikö niille olla omia luokkia? Itse muuten myös toivoin hieman tarkempaa jakoa, esim. kasveille toivoisin erikseen 'Euroopan puut' (tai 'Euroopan puut ja pensaat') Euroopan kasvien suoraksi alaluokaksi, lähinnä siksi, että muuten lajeja tulee valtavasti, ja kuitenkin ekologisesti ja taloudellisesti muista kasveista eroavia puita voi olla vaikea löytää ruohovartisten kasvien paljoudesta. Samoin eläimille olisi minusta monilla mantereilla hyödyllistä erotella ainakin linnut ja nisäkkäät, joista on usein paljon artikkeleita, omiin alaluokkiinsa. Näissä tapauksissa yksittäisen eliön artikkelille ei kuitenkaan tulisi sen enempiä luokkia. Ymmärrän kuitenkin ettei tämän tarkemmassa jaossa maantieteellisissä luokissa ole paljoa järkeä, tarkempaa luokittelua varten on ne taksonomiset luokat.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 17.07 (EEST)[vastaa]
Meret maanosien mukaan, mutta valtamerille voisi olla omat luokat. Ja joo, linnut ja nisäkkäät varmaan kannattaa erottaa. Samoin kasveissa olisi varmaan hyvä tosiaan erottaa puut omaksi. En osaa sanoa noista pensaista. Voisivatko ne olla erikseen, puiden kanssa vai miten? - linnea (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 17.59 (EEST)[vastaa]
Ajattelin siis että joko tyyliin 'Aasian puut ja pensaat' yhtenä luokkana tai vain 'Aasian puut', jolloin Aasialaiset pensaat olisivat yksinkertaisesti yläluokassa 'Aasian kasvit'. Tietysti sama laji voi joskus olla puu, toisinaan pensas... Idea oli kuitenkin että olisi vain yksi alaluokka. Kävin myös vielä läpi luokkiin liittyviä vanhoja keskusteluja, enkä löytänyt niistä varsinaisesti tähän liittyvää asiaa, jos asiasta tosiaan on keskusteltu ja tehty päätöksiä aiemmin, näkisin sen mielellään. Muuten alkaisin itse mielelläni toteuttaa kasvien luokittelua alueittain.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 18.14 (EEST)[vastaa]

Ei nyt ryhdytä tähän. Esim. Keskustelu luokasta:Ekstremofiilit, ja täällä yliluokituksesta, ks myös. [14][15], Jäkälät --norr (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 23.49 (EEST)[vastaa]

Ehdin juuri tehdä luokan 'Aasian kasvisto' alkajaisiksi linnean rohkaisusta. Sille lyötyi interwikit 33:sta eri wikipediasta. Suomenkielinen Wikipedia taitaa olla lähes ainoa vähänkään laajempi, jossa tällaisia luokkia ei ole. Nähdäkseni myös kaikissa noissa keskusteluissa on lähinnä kysymys ekologisista luokista, kuten petokalat, tai juuristossa elävät sienet, eikä niissä silti varsinaista yksimielisyyttä saavuteta. Sitä paitsi, luokka Etelämantereen kasvistosta on ollut olemassa jo vuodesta 2007; miksei sitä ole poistettu? Olisi kiva saada kommenteja asiasta laajemmin. Itse olen yhäkin sitä mieltä, että eliöartikkelit ovat pahasti aliluokiteltuja lähes kaikkiin muihin artikkelityyppeihin nähden.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 00.06 (EEST)[vastaa]
En siis tietenkään tee enempiä luokkia, jos todella useammat käyttäjät ovat sitä mieltä että nimenomaan maantieteelliset eliöluokat ovat huonoja. Yksi vastaan ja kaksi puolesta ei kuitenkaan minusta ole mikään konsensus.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 00.10 (EEST)[vastaa]
Otetaanpa pieni tuumaustauko ennen kuin tehdään enempää luokkia. Muutos on valtava ja koskee tuhansia artikkeleita. Tällaisista muutoksista tulisi keskustella kahvihuoneessa. Olen miettinyt paljon itsekin tätä eliöartikkelien luokittelua eliömaantieteellisin perustein mutta toistaiseksi jättänyt viemättä ajatusta pidemmälle tajuttuani, että vieraslajien, viljelykasvien, merieläinten, muuttolintujen ynnä muiden luokittelu on aivan liian vaikeaa näillä perusteilla. --Alcedoatthis 26. heinäkuuta 2012 kello 01.21 (EEST)[vastaa]
Muuttolinnut luokitellaan pesintäalueelle ja talvenviettopaikkaan. Vieraslajeja ei luokitella paikkoihin jossa ne ovat vieraslajeja. Viljelykasvit luokitellaan vain siellä, missä ne esiintyvät alkuperäisesti luonnostaan. Merieläimet luokitellaan joko valtameren mukaan tai jos eivät esiinny pääasiallisesti valtameressä niin sitten maanosan mukaan. Ja tuo pääasiallisesti olisi se pointti tässä. Eli yksittäiset esiintymät eivät ole pääasiallisesti esiintymistä. - linnea (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
Luulen kyllä että parempi voi olla pysyä vain taksonomisessa luokittelussa. Tuosta luultavasti tulisi äkkiä aika karseita luokkahäkkyröitä. Ja kumminkin hyvin monia lajeja esiintyy hyvin monilla alueilla. Luettelot voisivat ehkä ajaa samoja tarkoituksia kevyemmin.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 21.06 (EEST)[vastaa]
Koko ehdotus lähti juuri siitä kun totesin koko puhtaan taksonomiapohjaisen luokituksen olevan kaikin puolin epäintuitiivinen käyttäjälle, joka ei täysin tiedä tarkalleen mitä hakee. Nykyisellä järjestelmällä on täysin mahdoton tehdä niinkin yksinkertaisia asioita kuin vaikka selata Euroopan puita tai trooppisia viljelyskasveja. Esimerkiksi artikkeli lehtojalavalle on vain luokassa 'jalavat' ja artikkeli kokapensaille on ainoastaan lahkon mukaisessa luokassa 'Malpighiales'. Sieltä sitä ei varmasti koskaan löydä kukaan joka ei valmiiksi tunne kasvien luokittelua tarkemmin. Vastaavasti jos elokuvan Casablanca artikkeli olisi vain luokassa 'Michael Curtizin ohjaamat elokuvat', sitäkään ei todennäköisesti löytäisi moni, joka ei sitä valmiiksi tuntisi ja tietäisi hakea, mutta kun artikkelilla on 9 eri luokkaa (kuten 'Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittaneet elokuvat', 'Toiseen maailmansotaan pohjautuvat elokuvat', jne.) sen voi löytää näitä aiheita tutkiessaan. En siis todellakaan ymmärrä miksi eliöissä pitäisi asettaa siisteys käyttäjäystävällisyyden edelle. Lisäksi luokkien idea verrattuna luetteloihin on minusta siinä, että niitä ei tarvitse erikseen päivittää, ja ne löytyvät kätevästi jokaisen asiaankuuluvan artikkelin pohjalta. Luetteloita voi olla vaikea löytää kun ei niihin ole artikkeleissa linkkejä; lisäksi jonkun pitäisi paitsi löytää se luettelo, myös käydä sitä päivittämässä uusia eliöartikkeleita varten. Tämä on tietenkin vain oma mielipiteeni, mutta minusta uudet, intuitiiviset luokat selvästi auttaisivat navigaatiota, siinä kun luettelot ovat lähes yhtä tyhjän kanssa.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 23.27 (EEST)[vastaa]
Voisin oikeastaan vielä lisätä, että mielestäni taksonomian mukaiset luokat ovat usein kaikin puolin täysin hyödyttömiä käyttäjän kannalta. Esim. Luokka 'Katajat' sisältää katajien suvun lajien artikkelit. Kuitenkin, itse artikkeli suvulle katajat sisältää jo itsessään linkit kaikkiin lajeihin, joille on artikkelit (ja moniin, joille ei ole vielä). Koska myös jokaisen lajin artikkeli linkittää näkyvästi taksolaatikossaan suvun artikkeliin, luokka katajat ei tarjoa yhtään mitään mitä artikkeli katajat ei tarjoaisi. Minusta se on lähinnä turhaa toistoa, kuten monet muutkin taksonomian mukaiset luokat. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 16.38 (EEST)[vastaa]

Ehdotan että käytettäisiin noita eläinmaantieteellisiä alueita, niitä ei ole kovin montaa ja niissä on otettu huomioon tuo eläinten luontainen esiintyvyys eri alueilla -> kovin monen lajin ei pitäisi olla kovin monella alueella. Sitten on tietysti kosmopoliitit lajit, jotka voidaan laittaa omaan luokkaansa. Kasvit luokiteltaisiin lämpövyöhykkeittäin, joita on viisi kappaletta. Sama täällä, kovin monet lajit eivät esiinny monissa lämpövyöhykkeissä. Sanoisin, että enintään kahdessa. - linnea (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 21.28 (EEST)[vastaa]

Myöhästyin vähän keskustelusta, mutta totean, että omasta mielestäni noiden maantieteellisten luokkien luomiseen ei pitäisi ryhtyä. Sellaisia on silloin tällöin luotu (esimerkkinä tulee mieleen ainakin Luokka:Arktiset maanisäkkäät) ja keskusteluissa ne on aina päädytty poistamaan. Ongelmaksi on koettu erityisesti luokkien sisällön vaikea määriteltävyys. Jos haluaa tehdä alueiden lajistolistauksia, ne kannattaa mieluummin toteuttaa luetteloina. Esimerkkejä löytyy tuolta: Luokka:Luettelot Suomen luonnosta. --Compance (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 00.19 (EEST)[vastaa]
Asiasta on sittemmin ollut keskustelua täällä, ja sen perusteella on tehty projektille alasivu, mietintä on vielä kesken, joten et ole kokonaan myöhässä.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 14.26 (EEST)[vastaa]

Luokittelupuun suunnittelua[muokkaa wikitekstiä]

Eläimet
Eläinmaantieteelliset alueet
Kasvit
Lämpövyöhykkeet

Bottimuokkaukset[muokkaa wikitekstiä]

Taksopalkki-malline joka artikkeliin?[muokkaa wikitekstiä]

Ajan tällä hetkellä bottia, joka poistaa artikkelien taksonomia-mallineista virheellisiä kursiiveja, ja voisin samalla lisätä {{Taksopalkki}}-mallineen botin muokkaamiin artikkeleihin, jos kyseisen mallineen käyttöä kannatetaan. Tuo taksopalkki on tällä hetkellä käytössä 3288 artikkelissa. --Atraie (keskustelu) 2. maaliskuuta 2021 kello 18.00 (EET)[vastaa]

Tässä esimerkkimuokkaus, jossa on lisätty taksopalkki artikkelin loppuun. --Atraie (keskustelu) 2. maaliskuuta 2021 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Kannatan. –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 2. maaliskuuta 2021 kello 20.17 (EET)[vastaa]
Wikidatan hyviä puolia. Kannatan. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 2. maaliskuuta 2021 kello 20.22 (EET)[vastaa]
Saat lisätä taksopalkin botilla eliöartikkeleihin minun puolestani. Ainakin kasviartikkeleista on tosin monessa valmiiksi noita taksopalkkiin sisältyviä linkkejä Aiheesta muualla -linkkeinä. Olen itse ottanut ne pois mallinetta lisätessäni, ettei siellä olisi samaa linkkiä kahta kertaa vierekkäin, mutta tuolla botilla noiden tunnistaminen ja poistaminen ei taida onnistua kovin helposti? --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 19.28 (EET)[vastaa]
AWB:lla (botin käyttämä työkalu) ei ole mitään helppoa tapaa, koska siinä ei omasta takaa ole Wikidata-tukea, jolla voisi tarkistaa Wikidatasta tulevat tiedot helposti. Joutuisi tekemään joko erillisen AWB-moduulin tai PetScanilla listan, jota käydä läpi. Niidenkin avulla olisi hankala poistaa 73:n (Taksopalkki-mallineesta tulevien linkkien määrä) eri sivuston tuplalinkkejä. --Atraie (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 21.32 (EET)[vastaa]
Niin ajattelinkin. Sen kuin lisäät taksopalkit kaikkiin, tuskin niistä tuplalinkeistä niin paljoa haittaa on. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 22.53 (EET)[vastaa]
Kannatan taksopalkin lisäämistä kaikkiin eliöartikkeleihin. --Mira S. (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 21.54 (EET)[vastaa]

Taksonomisten termien kursivointi[muokkaa wikitekstiä]

Bottiajossa tulee välillä vastaan sivuja, joiden taksonomia-mallineissa on kursivoituna taksonomisia termejä kuten incertae sedis ja sensu lato. Äsken tuollainen tuli vastaan artikkelissa Parvancorina. Jätänkö noihin kursiivit vai en? Jos ne halutaan jättää kursivoiduiksi, niin voin lisätä botilla kursivoinnit noihin, jos niistä joistain puuttuu kursivointi. Noiden alkukirjainkin vaihtelee isosta pieneen mallineissa, kumpikohan se kuuluisi olla, iso vai pieni alkukirjain? Jos kielioppi-ohjeen mukaan mennään, niin varmaankin pienellä. --Atraie (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 18.02 (EET)[vastaa]

Nuo kannattaisi varmaan kirjoittaa pienellä alkukirjaimella etteivät ne sekoitu varsinaisiin tieteellisiin nimiin. En tiedä onko kursivoinnilla niin väliä, minusta nämä kursiivit menevät täällä nykyään muutenkin ohjeen vastaisesti, kun tuo sama kielioppiohje neuvoo tukeutumaan suomen kielen säännöissä Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimistoon, jonka kanta on kai edelleen se että kaikki tieteelliset nimet pitäisi kursivoida. Myös kasvien nimistölähteistä uusinkin Viljelykasvien nimistö (2017) kehottaa kursivoimaan ainakin heimojen tieteelliset nimet. Näiden ohjeiden pohjalta aluksi itsekin kirjoitin Wikipediaan noita nyt botilla muutettavia sivuja, joissa kaikki tieteelliset nimet on kursivoitu. Sitten kun täällä muut halusivat noudattaa tuota kansainvälisempää ja ehkä enemmän eläintieteeseen pohjautuvaa käytäntöä ylempien taksonien kursivoimatta jättämisestä, aloin jättää ne kursivoimatta etten aiheuttaisi turhia konflikteja. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 22.50 (EET)[vastaa]
Onko botti nyt sitten ”korjannut” tänäänkin kursiivit yli sadasta artikkelista vääriksi? En löydä kielitoimiston ohjepankista varsinaista ohjetta noiden tarkasta kursivoinnista, mutta tämän voisi kyllä tulkita siten että tieteelliset nimet voi kursivoida ja ohjesivun lopussa linkitetty Jukka Korpelan sivu kyllä kursivoi kaikki ylemmätkin tieteelliset nimet sekä eläimillä että kasveilla, vaikka sanookin ettei se ole yksiselitteistä. Haluaisikohan Käyttäjä:Atraie ja bottikorjausta pyytänyt Käyttäjä:Jnovikov kommentoida tätä korjailua jotenkin?--Fotogurachan (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.14 (EET)[vastaa]
Aiheesta "tieteellisten nimien kursivointi sukua ylemmillä tasoilla eliöartikkeleissa" on keskusteltu vuosien varrella useaan otteeseen. Tässä botin yhteenvetojen linkin takaa löytyviä keskustelulinkkejä aiheesta:
  1. Kursiivien poistaminen
  2. Eliöiden tieteellisen nimen kursivoinnin muuttaminen
  3. Tieteellisen lajin merkitseminen on tehty väärin suomenkielisessä Wikipediassa
  4. Tieteellisten nimien kursivointi
Noiden keskusteluiden yhteenvetona voisi sanoa, että yhteisö on lähes yksimielisesti päättänyt, että kursivointi poistetaan sukua ylemmiltä tasoilta. Lopetan nyt kuitenkin kursivointien poiston tämän keskustelun ajaksi, kunnes epäselvyydet on selvitetty. --Atraie (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.42 (EET)[vastaa]
(päällekkäinen muokkaus, mutta Atraie ei linkittänyt näitä joten julkaisen) Asiasta on olemassa erikseen oma kohtansa välimerkki- ja typografia -ohjeessa. Myös taksoboksimallineessa lukee "Jos taksoni on suku tai alempi, kursivoi tieteellinen nimi". Asiasta on kuulemma keskusteltu jossain 2014, ja tuohon ohjeeseen on tarkennus erikseen lisätty vuonna 2017. –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.52 (EET)[vastaa]
Jos keskustelussa tehty päätös on vastoin suomen oikeinkirjoitusohjeita, päätöstä pitäisi ehkä miettiä uudelleen ennen kuin vääntää kaiken botilla uusiksi ja sitten taas parin vuoden kuluttua vääntää kaiken takaisin kun virhe tajutaan.--Fotogurachan (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.58 (EET)[vastaa]
Voihan sitä tarkistaa, onko yhteisön mielipide muuttunut aiheen tiimoilta. Tätä keskustelusivua taitaa seurata vain kourallinen väkeä, joten kahvihuoneeseen (kielenhuolto, käytännöt?) siirtyminen saattaisi olla paikallaan. --Atraie (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Tieteelliset nimet eivät ole suomea eivätkä latinaakaan, joten ei tuota kotuksen ohjetta voi sen perusteena käyttää. Sen sijaan esimerkiksi noissa keskusteluissa mainitun Luonnontieteellisen Keskusmuseon ohjeen mukaisesti sukua ylempiä tieteellisiä nimiä ei kursivoida. --Nitraus (wikinät) 9. maaliskuuta 2021 kello 20.13 (EET)[vastaa]
En tiedä onko tieteellisten nimien kursiivin puuttuminen varsinaisesti oikeinkirjoituksen vastaista, vaikka onkin ainakin kasvien tärkeimmän nimistölähteen vastaista. Mielestäni botti voi kuitenkin yhtä hyvin jatkaa, kun näin epäolennaisesta asiasta on ihan turha riidellä. Vastasin tähän vain siksi kun kysyttiin pitäisikö incertae sedis kursivoida. Minun mielestäni suomenkielisessä artikkelissa esiintyvänä muunkielisenä terminä se olisi hyvä kursivoida, mutta toisaalta kun samoilla perusteilla kaikki tieteelliset nimet pitäisi oikeastaan kursivoida, sanoin ettei sillä varmaan ole mitään väliä miten incertae sedis täällä kirjoitetaan. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 20.42 (EET)[vastaa]
Jos kaikkien mielestä täällä kursiivien poisto on joko hyvä asia tai ainakin täysin yhdentekevää, sitten sitä voi kai jatkaa ilmankin kahvihuonekeskustelua.--Fotogurachan (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 21.20 (EET)[vastaa]
Saattaa olla, että käytäntö on vanhempaa perua eläintieteessä, mutta vähän kursiiveja käyttävä nykyinen kansainvälinen käytäntö koskee kaikkia eliöitä (tosin ei viruksia, jotka eivät ole eliöitä). Ainakaan Otavan iso eläintietosanakirja 1970-luvulta ei kursivoi ylempiä taksoneita, mutta en tiedä miten Otavan isossa kasvitietosanakirjassa tehtiin. On tosin poikkeavia ”suuntauksia” myös eläintieteessä, ainakin en:PhyloCode, joka suosittelee kaikki kladit kursivoitaviksi. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 9. maaliskuuta 2021 kello 20.37 (EET)[vastaa]
En tiedä isosta kasvitietosanakirjasta, mutta hyllyssäni oleva vanha Otavan kasvitieto ei näytä kursivoivan heimoja. Kirjoitin tähän tosiaan vain kun minusta on ihan sama kursivoidaanko incertae sedis tai sensu lato, kun kursivoinnin käytännöt muutenkin vaihtelevat. Kursiivin korjaus on mielestäni yleensäkin aika turhaa, mutta siitä riiteleminen on vielä turhempaa, joten botti voi hyvin jatkaa. --Nucatum amygdalarum (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 21.06 (EET)[vastaa]

Tähän väliin vielä botin ohjaajan näkemys asiaan: Minua kiinnostaa paljon enemmän yhtenäisyys kuin se, että kursivoidaanko vai ei. Ennen kuin botti aloitti toimintansa noin joka toisessa {{taksonomia/eläimet}}-mallinetta käyttävästä 15 000 artikkelista sukua ylemmät tasot oli kursivoitu. Minulle se olisi kulmakarvoja nostattava kokemus selata eläimistä kertovaa paperista tietosanakirjaa, jossa joka toisella sivulla on Animalia kursivoituna ja joka toisella taas ei. --Atraie (keskustelu) 8. toukokuuta 2021 kello 03.46 (EEST)[vastaa]

Kumottu botin muokkaus artikkelissa Ardisia[muokkaa wikitekstiä]

Botin tekemä muokkaus artikkelissa Ardisia kumottiin tämän keskustelun perusteella syyllä "Aiemmin tieteelliset nimet olivat täsmälleen ilmoitetun lähteen mukaisesti ja tuossa nk. parannellussa versiossa ei ole enää joten artikkelia kokonaisuutena huonontavat muokkaukset ovat luonnollisesti kumottavia." Pyytäisin muiden mielipiteitä kumouksesta ennen kuin jatkan botin ajamista. Oliko botin muokkauksesssa virhe vai ei? Kyse on siis tästä kumouksesta. --Atraie (keskustelu) 25. huhtikuuta 2021 kello 03.46 (EEST)[vastaa]

Joskus sooloilee botti, nyt ihminen. Kumous rikkoi kolmea kirjoitettua tai kirjoittamatonta sääntöä, joita kaikkia pidän noudatettavan arvoisina. Wikipediassa on useita syitä olla noudattamatta orjallisesti lähteen käyttämää typografiaa tai muuta merkintätapaa. Kasvien taksonomiasta on äskettäin kaksi käyttäjää keskustellut ja päässyt jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, mutta silti kumpikin tuottaa hyvin erilaisia taksobokseja. Miksi? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 28. huhtikuuta 2021 kello 14.52 (EEST)[vastaa]
Olisi hyvä, jos tähän tulisi myös muiden aihepiirin muokkaajien varmistus siitä, että kumous oli aiheeton, jotta botti voisi taas jatkaa toimintaansa, sillä: WP:Botit: "Botti saa suorittaa vain toimenpiteitä joista vallitsee selkeä konsensus". Nyt on 1-1-pattitilanne. --Atraie (keskustelu) 8. toukokuuta 2021 kello 03.29 (EEST)[vastaa]
Minkään asiantuntemusta vaativan aihepiirin eteen paljon töitä tehneiden ”arvokkaiden” muokkaajien tekemisiin ei välttämättä kannata puuttua ainakaan millään boteilla ettei heitä karkoiteta pois.--Fotogurachan (keskustelu) 29. toukokuuta 2021 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
Tuollaiseen alistumiseen tyydytään usein tietoisesti tai tiedostamatta, vaikka se tarkoittaisi monopolioikeuksien antamista toiselle käyttäjälle. Pahimmassa tapauksessa kokonainen aihepiiri on yhden käyttäjän ”omistuksessa”, koska muut eivät jaksa kinastella. Kuitenkin jos vastustus on kova, edes artikkelien ”omistaja” ei jaksa kinastella, vaan lähtee Wikipediasta. Tämä ei ole kuvaus Orfista vaan wikipedistiarkkityypistä nimeltä monopolimies. Jos nyt halutaan tehdä kompromissi kuvitteellisen tai aidon monopolimiehen kanssa, en vastusta. Vältän jo valmiiksi jossain määrin kasviartikkeleita, koska en tiedä, mitä taksonomiaa pitäisi käyttää. Olen tyytyväinen siitä, että eläinartikkeleiden taksoboksit ovat nyt kunnossa, mutta haluaisin silti ymmärtää, mitä taksonomiaa kasviartikkeleissa pitäisi käyttää. Miksi konsensusta ei ole? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. toukokuuta 2021 kello 22.35 (EEST)[vastaa]