Keisaritulikärki
| Keisaritulikärki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
| Heimo: | Tikat Picidae |
| Suku: | Tulikärjet Campephilus |
| Laji: | imperialis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Campephilus imperialis |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Keisaritulikärki (Campephilus imperialis) on tikkoihin kuuluva äärimmäisen uhanalainen, mahdollisesti jo sukupuuttoon kuollut lintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pituudeltaan kuusikymmensenttinen keisaritulikärki on ollut suurin elossa oleva tikkalaji. Sen höyhenpeite on huomiota herättävän mustavalkokuvioinen, nokka vaalea ja päälaella punainen harja.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keisaritulikärkiä tavattiin melko yleisenä 1950-luvulle asti Yhdysvaltojen ja Meksikon rajamailla vuoristometsissä yleensä kahden kilometrin yläpuolella. Ne liikkuivat parvissa vaeltaen metsän tuhohyönteisten parveilukausien mukaan.
Elinympäristön hävitys ja metsästys ovat ajaneet lajin rämetulikärjen tavoin sukupuuton partaalle. Laji on voinut jopa jo kuolla sukupuuttoon, vaikka havaintoja yksittäisistä linnuista on tehty pitkin 1990-lukua.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Campephilus imperialis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.6.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naturalis (sisältää kolmiulotteisen valokuvan täytetystä yksilöstä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)