Kauko Rantala
Kauko Juhani Rantala (27. maaliskuuta 1931 Kangasala – 4. maaliskuuta 1981 Kangasala[1]) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko. Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1953-1956 ja Accademia di belle arti di Firenzessa vuonna 1958. Debyyttinsä hän teki Helsingissä vuonna 1955. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1963 ja 1965, Suomen Taideakatemian kolmivuotisnäyttelyihin 1959, 1965 ja 1971 sekä Nuorten näyttelyihin 1955, 1957 ja 1961.[2]
Rantala sai Helsingin kaupungin grafiikkakilpailussa toisen palkinnon vuonna 1959 ja voitti Oulun kaupungin grafiikkakilpailussa ensipalkinnon 1977. Hän oli Suomen Taideakatemian koulun grafiikan yliopettaja 1960-1972 . Vuonna 1972 hän muutti Ouluun ja opetti Limingan taidekoulussa sekä loppuvuosina Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla. Vuonna 1979 syksyllä hän muutti Kangasalle, isovanhempiensa vanhaan kestikievariin.
Kansainvälisesti hänen töitään oli esillä Länsi- ja Itä-Saksoissa, Ruotsissa ja Neuvostoliitossa.[2] Rantalan töitä kuuluu yhä muiden muassa Ateneumin, Oulun kaupungin ja Sara Hildénin kokoelmiin.[3]
Kauko Rantala oli naimisissa 1956-1968 toimittaja Aila Rantala kanssa. Heillä oli kaksi lasta, vuonna 1960 syntynyt muusikko Petri Rantala ja Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
