Karjukala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karjukala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Pietarinkalat Zeiformes
Heimo: Karjukalat Caproidae
Suku: Capros
Lacépède, 1802
Laji: aper
Kaksiosainen nimi

Capros aper
Linnaeus, 1758

Synonyymit[2]
  • Zeus aper Linnaeus, 1758
  • Perca pusilla Brünnich, 1768
  • Perca brunnich Lacepède, 1802
Katso myös

  Karjukala Wikispeciesissä
  Karjukala Commonsissa

Karjukala (Capros aper) on karjukalojen (Caproidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Capros ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelttimerestä pyydetty karjukala.
Vuoden 1877 piirros karjukalasta.

Karjukalan tavanomainen pituus on 13 senttimetrin luokkaa. Maksimissaan se voi kasvaa 30 senttimetrin mittaiseksi.[2] Sen ruumis on korkea ja sivusuunnassa hyvin litteä. Sen pohjaväri vaihtelee oranssista tummanpunaiseen ja siinä on tummia punaisia pystyjuovia. Silmät ovat hyvin suuret ja halkaisijaltaan saman kokoiset kuin niiden etäisyys kuonon kärkeen. Sen selkä- ja peräevät ovat yhteenkasvaneet. Pyrstöevä on takaosastaan kupera. Lajin suomut ovat pieniä kampasuomuja.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjukalaa tavataan alueella Norjasta aina Senegaliin asti mukaan luettuna Välimeri ja Atlantin valtameren itäosan saaret. Historiallisesti karjukala on ollut harvinainen Atlantin valtameren koillisosassa, mutta 1970-luvulta alkaen sen runsaus on lisääntynyt siellä räjähdysmäisesti ja sen levinneisyys laajentui pohjoiseen Irlannin länsirannikon ja Biskajanlahden kautta. Se runsastui 1980- ja 2000-luvun välillä etenkin Biskajanlahdella, Galician mannerjalustalla ja Kelttimerellä ollen nykyisin valtalaji Biskajanlahdessa. Karjukala elää veden mesopelagisessa kerroksessa 25–600 metrin syvyydessä. Sitä esiintyy kallio-, koralli- ja hiekkapohjilla.[1]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjukalan ravintoa ovat äyriäiset, madot ja nilviäiset. Se saavuttaa sukukypsyyden noin 5,25 vuoden iässä,[1] milloin se on keskimäärin 8,2 senttimetrin mittainen.[2] Karjukala voi elää 25–26 vuoden ikäiseksi.[1]

Käyttö ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjukalan liha on maukasta.[3] Lajia kalastetaan voimakkaasti, mutta satunnaisesti. Sitä käytetään pääasiassa kalajauhoissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Smith-Vaniz, W.F., de Bruyne, G., de Morais, L. & Carpenter, K.E.: Capros aper IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
  2. a b c Capros aper (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
  3. a b Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 460–461. Readme, 2017. ISBN 9789523213722. (suomeksi)