Kari Kitunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kari Olavi Kitunen (s. 29. kesäkuuta 1948 Puumala) on suomalainen juristi, joka oli korkeimman oikeuden jäsen 19 vuoden ajan vuosina 1997-2016.[1][2]

Kitunen valmistui 1971 oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Hän sai varatuomarin arvon 1974.[3]

Kitunen on toiminut lähes koko työuransa ajan tuomioistuinlaitoksen ja oikeusministeriön palveluksessa. Hän oli Itä-Suomen hovioikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa esittelijänä vuoteen 1979 asti. Vuodesta 1981 Kitunen oli korkeimman oikeuden esittelijä ja esittelijäneuvos. Samaan aikaan hän oli myös sivutoiminen oikeusneuvosmies Helsingin raastuvanoikeudessa.

Kitunen toimi vuodesta 1985 lähtien oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena vastaten rikoslain uudistustyöstä.

Vuosina 1992–1997 Kitunen oli työtuomioistuimen jäsen. Vuonna 1993 hän toimi valtakunnanoikeuden sihteerinä sen käsitellessä Kauko Juhantalon ministerivastuulakiin perustunutta syytettä.

Kitunen nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi 1. tammikuuta 1997. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2016, hänen tilalleen korkeimman oikeuden jäseneksi nimitettiin 1.9.2016 alkaen Hyvinkään käräjäoikeuden laamanni Tatu Leppänen.[2]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vahingonkorvaus väkivaltarikollisuudessa (1971), Kriminologisen tutkimuslaitoksen julkaisusarja
  • Tasinko-oikeuden rajoittamisesta muutoin kuin määräosaisesti (1982), Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland, sivut 364-371

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tasavallan presidentin myöntämät korkeimmat kunniamerkit hs.fi. 4.12.2012. Viitattu 27.8.2016.
  2. a b Korkein oikeus - Tatu Leppäsestä korkeimman oikeuden uusi jäsen korkeinoikeus.fi. Viitattu 27.8.2016.
  3. Kari Kitunen Korkein Oikeus. 10.10.2013. Viitattu 27.8.2016.