Kantilaisuus

Kantilaisuudella tarkoitetaan filosofisia näkemyksiä, jotka ovat suoraa seurausta Immanuel Kantin filosofiasta. Kantilaisuus voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin:

• Kantin välittömät oppilaat, kuten M. Herz, G. B. Jäsche, C. C. E. Schmid, J. G. K. C. Kiesewetter, W. T. Krug ja Friedrich Gottlob Born.
• Filosofit, joiden ajattelu seurasi Kantia monissa asioissa, vaikkakin tietyin muutoksin: esimerkiksi Karl Leonhard Reinhold, Jakob Friedrich Fries, Salomon Maimon ja Friedrich Eduard Beneke.
• Uuskantilaiset (Marburgin ja Badenin koulukunta)
• Kriitikot (uuskantilaisuudesta riippumattomat Kantin seuraajat)
• Nykyajan Kant-tutkijat, kuten Otfried Höffe, Helmut Holzhey, Dieter Henrich, Gerold Prauss, Norbert Hinske, Rainer Brandt, Paul Guyer ja Henry E. Allison.

Termiä "kantilaisuus" voidaan käyttää edelleen nykyfilosofiassa kuvaamaan tiettyjä mielenfilosofisia, tietoteorisia ja eettisiä näkemyksiä. Etiikassa kantilaisuus on velvollisuusetiikan pääsuunta.

Kantilaisia ja uuskantilaisia filosofeja

Bruno Bauch Friedrich Eduard Beneke Friedrich Gottlob Born Ernst Cassirer Hermann Cohen Kuno Fischer Friedrich Karl Forberg Jakob Friedrich Fries Hermann von Helmholtz Dieter Henrich Eugen Herrigel Otfried Höffe Richard Hönigswald Friedrich Albert Lange Emil Lask Arthur Liebert Otto Liebmann

Siegfried Marck Hugo Münsterberg Paul Natorp Helmuth Plessner Gustav Radbruch Karl Leonhard Reinhold Robert Reininger Heinrich Rickert Alois Riehl Carl Christian Erhard Schmid Christian Gottfried Schütz Rudolf Stammler Hans Vaihinger Max Weber Eric Weil Wilhelm Windelband Eduard Zeller

Katso myös

• Saksalainen idealismi
• Schopenhauerin kantilaisen filosofian kritiikki
• Uuskantilaisuus