Kalākauan valtiovierailu Yhdysvaltoihin 1874–1875
Havaijin kuningas Kalākaua teki valtiovierailun Yhdysvaltoihin 28. marraskuuta 1874 – 2. helmikuuta 1875. Vierailun aikana hän kävi mm. New Yorkissa, Bostonissa, Chicagossa, St. Louis'ssa ja Omahassa.[1][2] Vierailun tarkoituksena oli lujittaa Havaijin kuningaskunnan ja Yhdysvaltain välisiä suhteita ja allekirjoittaa maiden välinen vastavuoroisuussopimus (engl. Reciprocity Treaty).
Kalākauan valtiovierailu oli ensimmäinen kerta, kun vieraan valtion valtionpäämies tai hallituksenpäämies teki virallisen vierailun Yhdysvaltoihin.[2]
Tausta ja lähtö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuninkaan lisäksi viralliseen matkaseurueeseen kuuluivat seuraavat henkilöt:[3]
- John O. Dominis (O‘ahun kuvernööri)
- J. M. Kapena (Mauin kuvernööri)
- H. A. Pierce (Yhdysvaltain ministeri Havaijilla)
- W. M. Wharry (kenraali Schofieldin avustaja)
- W. H. Whiting
- eversti Hubbard (kuvernööri Boothin avustaja)
- herra Irving (American Press Associationin edustaja)
- T. H. Goodman
- Elisha Hunt Allen (Havaijin korkeimman oikeuden presidentti)
- Henry Carter (C. Brewer & Co.:ta edustava liikemies)
Valtiovierailu ei ollut Kalākauan ensimmäinen vierailu Pohjois-Amerikassa. Hän oli aiemmin tehnyt vierailun Brittiläiseen Kolumbiaan ja Kaliforniaan loppuvuodesta 1860, jolloin hän oli Havaijin sisäministeriön virkamies.[4]
Presidentin tapaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalākaua saapui Washingtoniin 12. joulukuuta 1874. Hän yöpyi Arlington Hotelissa.[3] Toista kauttaan istuva presidentti Ulysses S. Grant päätti järjestää näyttävän illallisen, jonka suunnittelussa auttoi hänen vaimonsa Julia Grant. Kalākaua oli tunnettu hyvän ruuan ja viinin ystävä, ja hänen kerrotaan jälkikäteen olleen mielissään.[5] Yhdysvaltain presidentin isännöimä valtiollinen illallinen sai alkunsa Kalākauan vierailusta. Presidentti Grant tarjosi illallisen 22. joulukuuta 1874.[6][7][8]
Ennen tapaamistaan presidentin kanssa Kalākaua sairastui nuhaan, mitä hän myöhemmin valitteli.[3]
Paluumatka Washingtonista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalākaua pysähtyi myös New Yorkissa, jossa hän kävi katsomassa The Gilded Age -näytelmän Park Theaterissa. Hänen mukanaan oli Mark Twain, joka oli kuninkaan hyvä ystävä.[5]
Uudenvuodenpäivänä 1875 Kalākaua saapui Bostoniin. Tämä oli taktinen veto, koska Uuden-Englannin sokeriteollisuus oli vastustanut vastavuoroisuussopimusta Havaijin kanssa, koska se nähtiin uhkana paikalliselle teollisuudelle. Bostonin kaupunki järjesti kuninkaallisen illallisen Revere Housessa, joka maksoi kaupungille 3 000 dollaria.[9]
Vastavuoroisuussopimus ja sen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtiovierailun aikana Yhdysvallat ja Havaiji allekirjoittivat vastavuoroisuussopimuksen, jonka nojalla Yhdysvallat poisti tariffit havaijilaiselta sokerilta, mikä johti havaijilaisten sokeriplantaasien tuottojen valtavaan nousuun.[10] Sopimus astui voimaan 9. syyskuuta 1876.[11] Vastavuoroisuussopimuksen mukanaan tuoma taloudellinen kasvu näkyi myös kasvavina menoina. Näihin kuuluivat muun muassa ʻIolanin palatsin rakentaminen ja kalustaminen (343 595 Havaijin dollaria), Kalākauan kruunajaiset (50 000 $), Kalākauan maailmanympärimatka 1881 (22 500 $) ja Kalākauan 50-syntymäpäiväjuhlat (75 000 $).[12][13][14]
Taloudellisen kasvun lisäksi vastavuoroisuussopimus lisäsi Havaijin riippuvuutta Yhdysvalloista. Tämä puolestaan toimi pohjana Havaijin vallankaappaukselle, minkä jälkeen saaret päätyivät lopulta osaksi Yhdysvaltoja.[11]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Piirros Kalākauan ja presidentti Grantin tapaamisesta Valkoisessa talossa Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehdessä. -
Kalākaua Valkoisessa talossa. -
Kalākaua vastavuoroisuussopimuksesta vastaavan komission kanssa. Vasemmalla alarivissä kuninkaan lanko John Owen Dominis.
.jpg)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Visits to the U.S. by Foreign Heads of State and Government--1874-1939 Bureau of Public Affairs Department Of State. 2009. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b 1874 - Visits by Foreign Leaders - Department History Office of the Historian. 2022. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Ali‘i Diplomatic Missions and Other Business Travel to Washington, D.C., Research Phase 1 (s. 15–17) 2006. Office of Hawaiian Affairs. Arkistoitu 2010. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
- ↑ H. R. H. Prince L. Kamehameha at Victoria, Vancouver's Island Polynesian. 27.10.1860. Arkistoitu 2018. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b ‘Brilliant beyond all precedent’: The first White House state dinner for the king of Hawaii The Washington Post. 25.4.2018. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Letter: King Kalakaua made state dinner history Honolulu Star-Advertiser. 4.12.2022. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ The White House State Dinner White House Historical Association. 2022. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Pomp and Circumstance: It’s What’s for Dinner POLITICO Magazine. 2.11.2014. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ King Kalakaua’s Tour of the United States Massachusetts Historical Society. 10.1.2014. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
- ↑ King David Kalakaua: King David Kalakaua aloha-hawaii.com. 1.11.2009. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Reciprocity Treaty of 1875 | Hawaii-United States Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ ʻIolani Palace NRHP Asset Details National Park Service. 1958. Arkistoitu 2017. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Kuykendall, Ralph Simpson: The Hawaiian kingdom 1874-1893, The Kalakaua dynasty, s. 259. University of Hawaii Press. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.12.2022).
- ↑ The Late King of Hawaii. Harper's weekly, 1891, s. 95–96. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.12.2022. (englanniksi)