Kaija Isosaari
Katri (Kaija) Elisabet Jortikka (o.s. Isosaari; 23. marraskuuta 1923 Halsua – 1. maaliskuuta 2013 Valkeakoski)[1][2] oli suomalainen yleisurheilija, joka voitti kiekonheitossa yhden Suomen mestaruuden. Hän edusti Tampereen Pyrintöä.[3][4]
Jortikka, silloisella tyttönimellään Isosaari, voitti kiekonheitossa Suomen-mestaruuden vuonna 1950 tuloksella 33,67 m sekä sijoittui SM-kilpailuissa neljänneksi vuonna 1948, viidenneksi vuosina 1951 ja 1954 sekä kuudenneksi vuonna 1952.[3][5]
Jortikan kiekonheittoennätys oli 36,54 m, jonka hän teki Tampereella elokuussa 1958.[3]
Jortikka muutti Halsualta Tampereelle vuonna 1946 ja sen jälkeen Valkeakoskelle vuonna 1961, jossa asui loppuikänsä. Pyrinnössä Jortikka oli mukana vuodet 1947–1959 sekä yleisurheilussa että pesäpallossa. Valkeakosken Hakassa hän oli vuodet 1970–1978 A-valmentajana, palkintotuomarina, ja johtokunnan jäsenenä. Keilailun Jortikka aloitti vuonna 1970 keilaseura Pottissa ja veteraaniyleisurheilun vuonna 1980 Kunto-Pirkoissa.[4][6]
Vuoteen 2002 saakka Jortikka oli osallistunut veteraanien yleisurheilun EM- ja MM-kisoihin 21 kertaa, joista hän oli saanut kaikkiaan 84 mitalia. Tuolloin hänellä oli hallussaan 75-vuotiaiden maailmanennätykset sekä moukarissa, kiekonheitossa, että heittoviisiottelussa.[4][7] Vuonna 1999 Jortikka voitti viisi maailmanmestaruutta Gatesheadissa Englannissa käydyissä veteraanien yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa. Voittolajit olivat kuula, kiekko, keihäs, moukarinheitto, ja heittoviisiottelu. Tuona vuonna ensimmäistä kertaa myös veteraanien MM-kisoissa menestyneitä yleisurheilijoita kutsuttiin mukaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kutsun saivat Kaija Jortikka ja Erik Eriksson.[8] Jortikan ura jatkui vuoteen 2004 Århusin EM-kisoihin ja Sindelfingenin halli MM-kisoihin saakka. Århusista Jortikka sai kaikkiaan kahdeksan mitalia.[9]
Jortikan isä oli Halsuan Toivossa urheillut Albert Isosaari.[10] Jortikan veli Erkki Aleksanteri Isosaari (1919–1970) oli maaotteluedustaja ja SM-tason keilaaja.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jortikka Katri Elisabet, Valkeakosken hautausmaan muistolehto, Valkeakoski, kuva muistolaatasta albumissa: Valkeakosken kirkko (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ Sääksmäen seurakunta, Kuollut: Katri Elisabet Jortikka 89 v, Akaan Seutu, julkaistu 22.3.2013
- ↑ a b c Kaija Isosaari Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ a b c Innostus ei katoa, Länsi-Savo, 2002, No 204, sivu 13, julkaistu 29.7.2002
- ↑ Hannus, Matti; Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat - Kalevan malja, s. 283. Suomen Urheiluliitto, 2002. ISBN 951-96491-5-8.
- ↑ Haka, Johtokunnat valkeakoskenhaka.fi. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ Jorma Kotakorpi: ME-, SE- ja Kunto-Pirkkojen ennätykset, luokitukset ja pisteet kuntopirkat.fi. 27.11.2013. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ Veteraaniurheilijoita ensi kertaa Linnan kutsuille, Helsingin Sanomat, julkaistu 5.12.1999
- ↑ Länsi-Savo, 2004, No 201, sivu 14, julkaistu 25.7.2004
- ↑ Piirteitä Halsuan urheilusta viime vuosikymmenien ajalta salmelankartano.fi.
- ↑ Urheilumme Kasvot Osa 3, Isosaari, Erkki Aleksanteri, sivu 678, vastaavat toimittajat Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen, Oy Scandia Kirjat Ab, Keuruu 1978