Kääpiömarmosetti
Sivulta puuttuu | Kääpiömarmosetti | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Callithrix pygmaea (Spix, 1823) |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Kääpiömarmosetin levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kääpiömarmosetti Wikispeciesissä |
Kääpiömarmosetti eli kääpiösilkkiapina (Callithrix pygmaea, aik. Cebuella pygmaea) on Etelä-Amerikassa Amazonin yläjuoksulla Perun, Ecuadorin, Kolumbian, Bolivian ja Brasilian metsissä elävä maailman pienin apina. Se painaa vain noin 100–150 grammaa.[2]
Kääpiömarmosetit ovat omnivoreja eli ne ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät muun muassa hyönteisiä, hedelmiä ja lehtiä. Lisäksi ne syövät myös kumipuun kumia. Ne rikkovat kumipuun pintaa, jolloin puu joutuu paikkaamaan haavan erittyvällä kumilla. Kääpiömarmosetti syö sitten paikattujen haavojen päälle tullutta kumia.
Kääpiömarmosetit ovat vain noin 15 cm pitkiä. Lisäksi niiden häntä on noin 15–20 cm pitkä. Pienestä koosta huolimatta kääpiömarmosetit voivat hypätä jopa viiden metrin päähän ilmassa.
Lähteet [muokkaa]
- David Attenborough: Nisäkkäiden maailma, jakso 9: Sosiaaliset kiipijät
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Callithrix pygmaea IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Grapevine.nu – Monkey Business Grapevine. Viitattu 11. heinäkuuta 2007.
