Kynsiapinat
| Kynsiapinat | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Osalahko: | Apinat Simiiformes |
| Heimo: | Kierteishäntäapinat Cebidae |
| Alaheimo: |
Kynsiapinat Callitrichinae Gray, 1821[1] |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Kynsiapinat (Callithrichinae, synonyymi Callitrichidae) ovat uuden maailman apinoita. Kynsiapinoiden alaheimoon kuuluvat mm. marmosetit ja tamariinit.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kynsiapinat ovat pikkumakien ohella pienimpiä kädellisiä. Pienimmät kynsiapinat ovat vain 13 cm:n pituisia ja 100 g:n painoisia. Niiden merkittävin ulkoinen piirre ovat kynnet, jotka ovat kaikissa sormissa ja varpaissa pois lukien isovarpaat. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kynsiapinoiden esivanhemmilla oli tasaiset kynnet kaikissa sormissa ja varpaissa, aivan kuten ihmisellä. Kynsiapinoiden turkki on erittäin pehmeä, ja lajista riippuen turkkeja on monen värisiä. Häntä on yleensä pitempi kuin ruumis, mutta toisin kuin monet muut lajit, uuden maailman apinat eivät voi käyttää sitä tarttumiseen.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kynsiapinat elävät Keski-Amerikan ja Etelä-Amerikan sademetsissä. Useimmat lajit elävät Amazonin ympäristössä.
Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki lajit ovat päivälajeja. Ne elävät puissa ja liikkuvat hyppäämällä puusta toiseen tai juoksemalla oksia pitkin. Kynsiapinat asuvat pienissä perheissä, joiden reviiri on 1 ja 50 hehtaarin välillä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kynsiapinoiden ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä. Lisäksi ne syövät mettä, pehmeitä hedelmiä ja puiden mahlaa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun raskaus on kestänyt 140–150 päivää, naaras synnyttää yhdestä kolmeen poikasta kahdesti vuodessa. 80 %:ssa tapauksista syntyy kaksoset. Tutkijat olettavat, että naaraiden on helpompi synnyttää kaksi pientä poikasta kuin yksi iso. Poikasten kasvatukseen osallistuu koko perhe, pääasiassa urokset. Molemmat sukupuolet, etenkin urokset, kantavat poikasia selässään. 12–18 kuukauden kuluttua kynsiapinoista tulee sukukypsiä. Elinajanodote kynsiapinoilla on noin 16 vuotta.
Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin uhka kynsiapinoille on niiden elinympäristön tuhoutuminen. IUCN arvioi, että 11 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Uskotaan, että suurimmassa vaarassa ovat leijonatamariinit.
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kynsiapinoiden alaheimo sisältää seuraavat lajit:
- Suku Callimico
- Callimico goeldii - hyppytamariini
- Suku Callithrix
- Callithrix jacchus - valkotupsusilkkiapina
- Callithrix penicillata
- Callithrix kuhlii
- Callithrix geoffroyi
- Callithrix flaviceps
- Callithrix aurita
- Callithrix argentatus
- Callithrix leucippe
- Callithrix melanurus
- Callithrix intermedius
- Callithrix emiliae
- Callithrix nigriceps
- Callithrix marcai
- Callithrix humeralifer
- Callithrix chrysoleucus
- Callithrix mauesi
- Callithrix saterei
- Callithrix manicorensis
- Callithrix acariensis
- Callithrix rondoni
- Suku Leontopithecus
- Leontopithecus rosalia - kultaleijona-apina
- Leontopithecus chrysomelas
- Leontopithecus chrysopygus
- Leontopithecus caissara - mustanaamaleijonatamariini
- Suku Saguinus - tamariinit
- Saguinus midas
- Saguinus niger
- Saguinus nigricollis
- Saguinus graellsi
- Saguinus fuscicollis
- Saguinus melanoleucus
- Saguinus tripartitus
- Saguinus mystax
- Saguinus pileatus
- Saguinus labiatus
- Saguinus imperator - keisaritamariini
- Saguinus bicolor - korvatamariini
- Saguinus martinsi
- Saguinus oidipus
- Saguinus geoffroyi
- Saguinus leucopus
- Saguinus inustus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Callitrichinae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
|