Južno-Sahalinsk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Južno-Sahalinsk
Южно-Сахалинск
Kaupunkinäkymä
Kaupunkinäkymä
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sahalinin alueen sijainti Venäjän itäosissa, alla kaupungin sijainti alueella
Sahalinin alueen sijainti Venäjän itäosissa, alla kaupungin sijainti alueella

Južno-Sahalinsk

Koordinaatit: 46°58′N, 142°44′EKoordinaatit: 46°58′N, 142°44′E

Valtio Venäjä
Subjekti Sahalinin alue
Perustettu 1882[1]
Kaupungiksi 1905
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 164,66 km²
Väkiluku (2010) 181 728
Postinumero 693000–693022[2]
Suuntanumero(t) +7 4242(2)[3]
Rekisterikilpi 65

Južno-Sahalinsk (ven. Ю́жно-Сахали́нск) on Sahalinin alueen suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus Venäjän kaukoidässä. Kaupunki sijaitsee Sahalinin saaren eteläosassa Susujajoen varrella.[4][5][6]

Kaupungin väkiluku oli 181 728 vuonna 2010, lähikylät sisältävän kaupunkipiirin 189 010.[7]

Kaupungissa on rautatieasema ja kantakaupungin eteläpuolella toimii Južno-Sahalinskin lentoasema.[8][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1882 paikkakunta perustettiin Vladimirovka-nimisenä kylänä. Vuonna 1905 se siirtyi Japanin hallintaan nimellä Toyohara (豊原) ja sai kaupungin aseman. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki palautui Venäjälle, ja nykyisen nimensä se sai 1946.[4][1][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Južno-Sahalinsk (lähdeteokset vuosilta 2001, 2006 ja 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  2. Sahalinskaja oblast: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  3. Sahalinskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  4. a b Goroda Rossii: Južno-Sahalinsk Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija. 1994. Viitattu 10.8.2013. (venäjäksi)
  5. a b V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  6. Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudartsva, Zapadnaja Europa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. 154 ja 156 (Salsk). Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. ISBN 978-985-549-710-4. (venäjäksi)
  7. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  8. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  9. Južno-Sahalinsk (BSE-verkkotietosanakirjan artikkeli) Suuri neuvostotietosanakirja. 1969—1978. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]