Korsakov (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korsakov
Корсаков
Korsakovin satamaa
Korsakovin satamaa
Vaakuna
Vaakuna
Sahalinin alueen sijainti Venäjän itäosissa, alla kaupungin sijainti alueella
Sahalinin alueen sijainti Venäjän itäosissa, alla kaupungin sijainti alueella

Korsakov

Koordinaatit: 46.6351°N, 142.7822°EKoordinaatit: 46.6351°N, 142.7822°E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Sahalinin alue
Kaupunkipiirikunta Korsakov
Perustettu (tukikohta) 1853[1]
Kaupungiksi 1946[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 26 km²
Korkeus 30 m
Väkiluku (2010)  ([2]) 33 526
Rekisterikilpi 65

Korsakov (ven. Корса́ков, jap. コルサコフ Korusakofu) on satamakaupunki ja kaupunkipiirikunta Sahalinin saaren eteläpäässä Venäjän Sahalinin alueella. Korsakov sijaitsee Tyynenmeren länsiosaan kuuluvan Ohotanmeren eteläosissa Anivanlahden rannalla lähellä La Pérousen salmea, jossa kulkee Venäjän ja Japanin välinen raja. Kaupunkiin johtaa rautatie.[3][4][5]

Kaupungin asukasluku oli 33 526 vuonna 2010, koko Korsakovin kaupunkipiirin 41 411.[2]

Paikkakunta on perustettu 1853 sotilastukikohdaksi nimellä Muravjevski (Муравьевский) Itä-Siperian kenraalikuvernöörin mukaan. Krimin sodan aikaan 1854 tukikohdasta vetäydyttiin. Vuonna 1869 tukikohtaan palattiin ja se uudelleennimettiin tunnetun valtiomiehen Mihail Korsakovin mukaan. Japanin vuosina 1905-1945 paikkakunta kehittyi suurkyläksi, jonka nimenä oli Otomari (japaninkielen sanoista "suuri" ja "lahti"). Vuonna 1946, palattuaan Venäjälle, se sai kaupungin aseman nimellä Korsakov.[1]

Prigorodnojen satama, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Korsakovin sataman itäpuolella, on Sahalinin suurin ja kuuluu Venäjän Tyynenmeren merkittävimpiin vientisatamiin.

Näkymä Korsakovin satamaan

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Korsakov (lähdeteokset vuosilta 2001, 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  3. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  4. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudartsva, Zapadnaja Europa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. 154 ja 156 (Salsk). Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. ISBN 978-985-549-710-4. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]