Jouko Karjalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa:  Suomi
Yhdistetty
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Lake Placid 1980 normaalikilpailu
Hopeaa Hopeaa Sarajevo 1984 normaalikilpailu
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Oslo 1982 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Rovaniemi 1984 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Seefeld 1985 normaalikilpailu
Pronssia Pronssia Seefeld 1985 joukkuekilpailu

Jouko Karjalainen (s. 27. heinäkuuta 1956 Kajaani) on suomalainen yhdistetyn hiihtäjä ja olympiamitalisti.[1] Karjalainen on valmentanut Suomen yhdistetyn maajoukkuetta vuosina 1998–2002 ja 2006–2008.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalainen innostui yhdistetystä voitettuaan Hopeasomman loppukilpailussa 16-vuotiaiden sarjassa 1972 silloisen päälajinsa mäkihypyn lisäksi yllättäen myös yhdistetyn kilpailun. Mäkihypyssä hän saavutti SM-joukkuekilpailussa pronssia vuonna 1975. Kestävyysharjoittelun myötä hiihdosta tuli hänen vahvempi osa-alueensa yhdistetyssä.[1]

Vuonna 1975 Karjalainen voitti yhdistetyssä 20-vuotiaiden Suomen-mestaruuden ja oli nuorten EM-kilpailuissa yhdestoista. Vuonna 1976 hän uusi Suomen-mestaruutensa ja sijoittui nuorten EM-kilpailuissa yhdeksänneksi. Ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissaan Lahden MM-kilpailuissa 1978 hän sijoittui kahdeksanneksi.[1]

Lake Placidin olympialaisissa 1980 Karjalainen sai hopeamitalin hyvän hiihtonsa ansiosta.[2] Hän oli mäkiosuudella seitsemäs ja hiihto-osuuden nopein. Oslon MM-kilpailuissa 1982 hän sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi ja voitti joukkuekilpailussa hopeaa. Sarajevon olympialaisissa 1984 hän oli mäkiosuudella vasta viidestoista mutta oli hiihto-osuudella toiseksi nopeintakin 80 sekuntia parempi ja nousi hopealle. Samana vuonna hän sai hopeaa erillisessä joukkuekilpailun MM-kisassa.[1] Seefeldin MM-kilpailuissa 1985 Karjalainen oli henkilökohtaisen kilpailun mäkiosuudella yhdeksästoista ja nousi ensi kertaa arvokilpailuissa Gundersen-menetelmällä hiihdetyllä osuudella pronssille. Joukkuekilpailussa Karjalainen nosti hiihdon ankkuriosuudella Suomen pronssille.[3]

Seuratasolla Karjalainen edusti Kainuun Hiihtoseuraa ja Lahden Hiihtoseuraa.[1] Hän voitti yhdistetyn henkilökohtaisen Suomen-mestaruuden vuosina 1981–1983.[4]

Ammatiltaan Karjalainen on ylivääpeli. Karjalainen työskenteli Hämeen rykmentissä ennen vuonna 2006 alkanutta valmentajantehtävää.[5]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Arponen, Antti, ym.: Talviurheilun tähdet, s. 307–308. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8.
  2. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 52. Sporttikustannus, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  3. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 6, s. 209–212. Oy Scandia Kirjat Ab, 1985. ISBN 951-9466-41-X.
  4. Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 870. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  5. Härskisti potkut Iltalehti 18.9.2008