Joseph Paul Gaimard

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joseph Paul Gaimard.jpg

Joseph Paul Gaimard (1796–1858) oli ranskalainen kirurgi, luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija.

Yhdessä Jean René Constant Quoyn kanssa Gaimard palveli luonnontieteilijänä kahdella maailmanympäripurjehduksella, La Coquillella Louis Isidore Duperreyn johdolla 1822–1825 ja L'Astrolabella Jules Dumont d'Urvillen johdolla 1826–1829. Tällöin Quoy ja Gaimard kuvailivat muun muassa nykyisin sukupuuttoon kuolleen tonganjättiläiskaivajaliskon (Tachygia microlepis).

Gaimard oli La Recherchen tieteellinen johtaja (1835-1836) sen matkalla Eteläiselle jäämerelle. Vuonna 1835 Gaimard kävi Islannissa ja palasi sinne seuraavana vuonna Ranskan hallituksen lähettämän tieteellisen retkikunnan johtajana. Tämän retken tulokset hän julkaisi 9-osaisena teoksena Voyage en Islande et au Groënland, jonka silloin sanottiin olevan merkittävin tutkimus saarista. 1838 hän johti tutkimusmatkan Huippuvuorille.

Gaimard nimesi linnuista ainakin mariaanienisojalan (Megapodius laperouse) ja isojalkojen suvun (Megapodius]. Hänen kunniakseen on nimetty muun muassa harmaamerimetso (Phalacrocorax gaimardi), pikkuelenia (Myiopagis gaimardii)[1] sekä katkarapulaji Eualus gaimardii.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.