Harmaamerimetso
Sivulta puuttuu | Harmaamerimetso | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Phalacrocorax gaimardi (Lesson & Garnot, 1828) |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Harmaamerimetso Wikispeciesissä |
Harmaamerimetso (Phalacrocorax gaimardi) on Etelä-Amerikan länsirannikolla ja eteläosassa laajalla alueella, mutta harvalukuisena, esiintyvä merimetsolaji[2].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun keskikoko täysikasvuisena on noin 75 cm ja sen tunnistaa erityisesti valkeasta kaulasepel-laikusta ja tummemman selkäpuolen helmimäisestä kirjailusta. Muutoin pää, kaula ja vatsa on harmaa. Linnulla on ohut keltainen nokka, jonka juuressa on pesimäaikana verenpunainen laikku. Kirkkaanpunaiset räpylät paljastuvat linnun sukeltaessa. Pesimäaikana lajilla on päässään pitkiä valkoisia haituvia. Sukupuolet ovat samannäköiset[2]
[muokkaa] Levinneisyys
Lintua tavataan Etelä-Amerikan länsirannikolla ja eteläkärjestä. Tyynenmeren puolella arvioitiin olevan vuonna 2007 12–13 000 yksilöä aina Macabi-saarilta Perussa Chiloe-saarille asti Chilen etelärannikolla. Atlantin puolella arvioitiin samaan aikaan olevan noin 2 200 lintua Puerto Deseadosta Monte Leonin kansallispuistoon saakka ja ajoittain Santa Cruzin maakunnassa Magalhãesinsalmessa Argentiinassa.[1]
Populaatio on pienenemässä, mutta sitä tavataan laajalla alueella. Lajia uhkaavat munien keräily, El Ninon aiheuttamasta meren lämpötilan noususta johtuvat muutokset meren eliöstökannassa sekä lisääntyvän kalastuselinkeinon myötä takertuminen kalastajien välineisiin.[1]
[muokkaa] Elinympäristö
Lintu on merenrannoilla ja rannikon läheisillä saarilla pesivä paikkalintu. Se suosii kivisiä, luoksepääsemättömiä ja kallioisia jyrkänteitä pesimiseen. Ruokansa se hankkii kylmistä ja matalista, eliörikkaista merialueilta. Esiintyy useimmiten yksilöinä, mutta voi esiintyä joskus myös pieninä parvina.[1]
[muokkaa] Lisääntyminen
Lintu pesii yksittäisinä pareina tai pieninä yhdyskuntina rannikoilla ja guanopitoisilla saarilla. Pesä kootaan merikasveista ja se on yleensä rantajyrkänteiden tasanteilla tai rantakallioiden koloissa ja onkaloissa.[2]
[muokkaa] Ravinto
Harmaamerimetso syö pääasiassa kalaa.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c d Phalacrocorax gaimardi IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.
