Joseph Gurney Cannon
Wikipedia
Joseph Gurney Cannon (7. toukokuuta 1836 – 12. marraskuuta 1926) oli yhdysvaltalainen poliitikko. Hän toimi Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehenä 1903–1911 ja häntä pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista puhemiehistä Yhdysvaltain historiassa.
[muokkaa] Poliittinen ura
Abraham Lincolnin tultua valituksi presidentiksi vuonna 1860, Cannon nimitettiin syyttäjäksi. Hänet valittiin kongressiin ensimmäisen kerran vuonna 1873 Illinoisin republikaaniedustajana ja hävisi uudelleenvalinnan vuonna 1890, mutta valittiin kahden vuoden päästä uudelleen. Hän sai 58 ääntä republikaanien puoluekokouksen ehdokasvaalissa Chicagossa vuonna 1908.
Republikaanipuolueen jäsen Cannon istui edustajainhuoneessa 1873–1891, 1893–1913 ja 1915–1923 Illinoisin edustajana. Hän vastusti Yhdysvaltain liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan ja jäsenyyttä Kansainliitossa.
Cannon jäi eläkkeelle vuonna 1923 ja viimeisenä päivänään virassa hänestä tuli ensimmäinen henkilö Time-lehden kansikuvassa. Hän kuoli 12. marraskuuta, 1926.
[muokkaa] Perintö
Kongressiedustajien toimistorakennus on nimetty Cannonin mukaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Edeltäjä: David B. Henderson |
Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies 1903–1911 |
Seuraaja: James Beauchamp Clark |
