Jokipakanjoki
| Jokipakanjoki (Myllyoja) | |
|---|---|
 Jokipakanjokea Keljonkankaantien lähellä |
|
| Alkulähde |
Kaijanlampi |
| Laskupaikka |
Päijänteen Keljonlahti |
| Maat | Suomi |
Jokipakanjoki[1][2], yläjuoksullaan Myllyoja[1], on noin 3 km pituinen puro tai joki Jyväskylässä. Se sijaitsee Keljonkankaan kaupunginosassa.[3][4] Sitä voidaan kutsua myös Keljonpuroksi[5] ja aikaisemmin sitä on kutsuttu myös Majajoeksi.[1] Maanmittauslaitos ei ole kuitenkaan merkinnyt purolle nimeä.[4]
Myllyoja alkaa Kaijanlammesta ja levenee Lotilantien lähellä suvantomaiseksi Myllylammeksi, joka on 1940-luvulla suoritetun patoamisen seurauksena syntynyt tekolampi[6]. Myllylammen jälkeen Sysmäläntien ja Jokipakantien välisellä alueella Myllyojaan yhtyy Vuorilammen laskuoja Kauraoja, jonka jälkeen puroa kutsutaan Jokipakanjoeksi, joka laskee Päijänteen Keljonlahteen.[4][1]
Puro virtaa alajuoksullaan jyrkän, 10-15 m syvyisen notkon läpi. Jokipakan notko on kaupungin omistamaa luonnonsuojelualuetta. Notkossa kasvaa paljon saniaisia, suurimmaksi osaksi kotkansiipiä. Notkon kasvillisuuteen kuuluu myös muun muassa näsiä, tesma ja mustakonnanmarja. Alueella on havaittu myös liito-oravia.[7]
Keljonkankaan pohjoisosassa on kaupungin virallinen pienalue nimeltään Jokipakka, jonka alueella on suurin osa purosta.[8] Jokipakan eli Joppakan asuinalue syntyi 1930-luvulla alueella toimineen Keljon valimon lähelle, tosin sitä ennen alueella oli jo mäkitupina perustettuja taloja.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Wanha Keljo, s. 527-528.
- ↑ Topografinen kartta 1:20.000 Jyväskylä 1922 (2+0).jpg (JPG) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1922. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu (kts. Aluejaot > Kaupunginosat. Sivustolla on myös mittaustyökalu.) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ a b c Myllylampi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Sydänmaanlakka, Riina: Purosta kohti Päijännettä – Keljonpuron kunnostustalkoissa tehtiin uhanalaiselle järvitaimenelle kutupaikkoja Suur-Jyväskylän lehti. 30.8.2020. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Myllylammen kunnostaminen ruoppaamalla, Jyväskylä. (ei saatavilla, kts. arkisto) ymparisto.fi. 8.12.2004. Itä-Suomen ympäristölupavirasto. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ http://www2.jkl.fi/kaavakartat/viherosayleiskaava/luontoselvitys_2007.pdf Jyväskylän merkittävät luontokohteet, sivu 39; Jyväskylän kaupunki 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu: Aluejaot > Pienalueet
- ↑ Wanha Keljo, s. 86-87.
.jpg){kind=link}