Mustakonnanmarja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustakonnanmarja
Mustakonnanmarjan valkoinen kukinto.
Mustakonnanmarjan valkoinen kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Konnanmarjat Actaea
Laji: spicata
Kaksiosainen nimi
Actaea spicata
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustakonnanmarja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustakonnanmarja Commonsissa

Mustakonnanmarja (Actaea spicata) on Euroopassa kasvava mustamarjainen ja hyvin myrkyllinen lehtojen leinikkikasvi.

Suomessa mustakonnanmarja on tunnettu myös kansanomaisilla nimillä karhunmarja, surmanmarja, konnanmarja.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakonnanmarja kuvattuna C. A. M. Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora (1917–1926).
Mustakonnanmarjan kypsiä marjoja.

Monivuotinen mustakonnanmarja kasvaa 30–60 cm korkeaksi. Juurakko on lyhyt, viisto ja puutunut. Pystyt varret ovat kaljuja ja niiden tyvellä on kolme tai neljä suomua. Aluslehdet ovat pitkäruotisia. Tummahkonvihreä lehtilapa on kolmiomainen, jopa 40 cm leveä ja tavallisesti kolmekertaa sormilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat leveänpuikeita ja lyhyehköhampaisia, päättölehdykkä on kookas, tavallisesti hertta- tai tylppätyvinen. Keskiliuska on hieman sivuliuskoja pitempi, kärkihammas hieman laidan hampaita pitempi. Varsilehtiä on yhdestä kolmeen ja ne ovat aluslehtiä pienempiä, vähemmän kerrannaisia ja lyhytruotisia. Kukinto on tiheä, pysty terttu, jonka alapuolella on usein muutamia yksittäisiä kukkia. Joskus kukkaterttuja saattaa olla kaksi tai kolmekin kappaletta. Heikosti tuoksuvat pienet kukat ovat väriltään valkoisia tai punertavia. Verholehtiä on 3–5, terälehtiä tavallisesti neljä kappaletta. Sekä verho- että terälehdet ovat heteitä lyhyempiä ja varisevat varhain. Suomessa mustakonnanmarja kukkii kesäkuussa. Hieman mustikkaa (Vaccinium myrtillus) muistuttavat monisiemeniset marjat ovat 12–14 mm pitkiä ja kypsinä kiiltävän mustia. Marja on myrkyllinen.[2]

Suomessa esiintyvä harvinainen punakonnanmarja (A. erythrocarpa) on muistuttaa suuresti mustakonnanmarjaa, mutta on vaaleampi ja marjat ovat kypsinä punaisia. Lajien yhteisillä kasvupaikoilla saattaa syntyä risteymiä (A. erythrocarpa x spicata). Risteymäyksilöiden marjat ovat mustanpunaisia ja epämuodostuneita.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakonnanmarjaa tavataan lähinnä Euroopassa. Sen päälevinneisyysalue ulottuu Keski-Ranskasta ja Alpeilta Uralille saakka. Eteläisimmät esiintymät ovat Etelä-Italiassa, Albaniassa, Pohjois-Kreikassa, Bulgariassa ja Kaukasuksen alueella. Pohjoisessa sitä kasvaa Fennoskandian pohjoisosissa ja Pohjois-Venäjällä arktisimpia alueita lukuun ottamatta. Lisäksi lajia kasvaa paikoitellen myös Britteinsaarilla, Espanjassa ja Turkissa.[3]

Suomessa mustakonnanmarjaa kasvaa jokseenkin yleisenä mutta paikoittaisena Etelä-Lappiin saakka. Runsaimmillaan laji on Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjoisimmat yksittäiset havainnot siitä on Keski-Lapista.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakonnanmarja viihtyy tuoreissa ja kuivahkoissa lehdoissa etenkin kallionalusilla ja rinteillä. Pohjoisessa laji on kalkinsuosija.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakonnanmarjan marjoista on yhdessä alunan kanssa keitetty mustetta.[5] Kasvia on käytetty myös rohtona kansanlääkinnässä. Esimerkiksi juurista keitettyä puuroa on käytetty ihotautien hoitoon. Juurista keitettyä väkevää lientä on käytetty luteiden karkottamiseen.[1]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakonnanmarja on kokonaan myrkyllinen kasvi. Pienen lasten tiedetään kuolleen syötyään kasvin marjoja. Myös juuren syömisestä saa myrkytyksen. Joutuessaan ihon kanssa kosketuksiin marjat aiheuttavat punoitusta ja rakkoja, syötäessä seurauksena on pahoinvointia, vatsakipuja ja ripulia, myöhemmin myös huimausta ja hengenahdistusta. Kuolettava annos marjoja aiheuttaa hengityshalvauksen ja verenkierron pysähtymisen. Mustakonnanmarjasta aiheutunut myrkytys vaatii pikaista lääkärinhoitoa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen terveyskasvit 1982, s. 301.
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 67.
  3. Arne Anderberg: Den virtuella floran: Trolldruva (myös levinneisyyskartat) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.10.2011. (ruotsiksi)
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Mustakonnanmarjan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 30.10.2011.
  5. Ålands flora 2010, s. 115.
  6. Suomen terveyskasvit 1982, s. 331.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]