Johannes Stobaios

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stobaeuksen Florilegium, vuoden 1536 painoksena.

Johannes Stobaios (muinaiskreikaksi Ἰωάννης ὁ Στοβαῖος, lat. Ioannes Stobaeus) (400-luku) oli antiikin kreikkalainen kirjailija. Hänet tunnetaan ennen kaikkea kreikkalaisilta kirjailijoilta kokoamistaan tekstikatkelmista, joista on tullut arvokas lähde moniin muuten kadonneisiin teoksiin.

Elämä ja teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stobaios oli kotoisin Stobista, pohjoisesta Makedoniasta. Hänen elämästään ei tiedetä mitään, mutta hän eli todennäköisesti 400-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Koska hän ei mainitse kristittyjä, tutkijat ovat päätelleet, ettei hän todennäköisesti ollut itse kristitty.

Stobaioksen kokoamat tekstikatkelmat hän oli tarkoittanut pojalleen Septimiukselle. Niitä edelsi kirje, joka selitti teoksen tarkoituksen ja antoi yhteenvedon sen sisällöstä. Tästä yhteenvedosta, joka on säilynyt Fotioksen teoksessa Bibliothēkē (Bibliotheca), käy ilmi, että Stobaios jakoi teoksensa kahteen osaan, jotka koostuivat yhteensä neljästä kirjasta. Suurimmassa osassa säilyneitä käsikirjoituksia teos on jaettu kolmeen kirjaan, joista ensimmäistä ja toista kutsutaan yleensä Fysikaalisiksi ja Moraaliksi katkelmiksi ja kolmatta nimellä Florilegium ('kukkakimppu') tai Sermones.

Teoksen johdanto-osa, joka käsitteli filosofiaa, on loppua lukuun ottamatta kadonnut. Toisesta kirjasta tunnetaan vain katkelma, ja kolmas ja neljäs kirja on sulautettu yhteen. Tämän vuoksi vaikuttaa, että säilynyt versio teoksesta on vain alkuperäisestä tehty tiivistelmä, jonka on tehnyt paljon myöhemmin joku tuntematon bysanttilainen kirjailija.

Stobaioksen teos on selvästi luonteeltaan opettava. Ensimmäinen kirja opettaa fysiikkaa — siinä laajassa muodossa, jossa kreikkalaiset käsittivät fysiikan — katkelmien avulla. Teos on usein epäluottava, koska Stobaios vaikuttaa sekoittavan keskenään varhaisten joonialaisten filosofien, sekä Platonin ja pythagoralaisten ajatuksia. Osa ensimmäisestä ja toisesta kirjasta ovat paljon velkaa peripateettiselle filosofille Aetiokselle sekä Didymos Khalkenterokselle. Osa toisesta kirjasta sekä kolmas ja neljäs kirja käsittelevät etiikkaa; kolmas hyveitä ja paheita, pareittain; neljäs yleisempiä eettisiä ja poliittisia aiheita.

Yhteensä Stobaios lainaa yli viittäsataa kirjailijaa, alkaen yleensä runoilijoista, ja edeten historioitsijoihin, puhujiin, filosofeihin ja lääkäreihin. Stobaioksen ansiosta tunnetaan monia tärkeitä katkelmia draamakirjailijoilta, erityisesti Euripideeltä. Stobaiokselta löytyy myös useita merkittäviä stoalaisuutta käsitteleviä katkelmia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.