Johan Gustaf Nordström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauppaneuvos J. G. Nordström (1925). Kuvaaja John Thorsöe.

Johan Gustaf Nordström (3. tammikuuta 1865 Uusikaupunki20. syyskuuta 1953) oli suomalainen kauppaneuvos ja turkulaisen Maamiesten Kauppa Oy:n toimitusjohtaja.[1]

Nordströmin vanhemmat olivat laivatimpuri, merimies Erik Gustaf Nordström ja Lovisa Wilhelmina Gren. Hän kävi Uudenkaupungin kaksivuotisen reaalikoulun 1877–1879.[1]

Nordström oli koulusta päästyään merillä vuoden verran 1880–1881. Hän tuli sitten kauppa-apulaiseksi konsuli Adolf Wilhelm Granströmin (1821–1899) liikkeeseen Raumalle ja oli siellä työssä 1881–1888. Tämän jälkeen Nordström muutti Turkuun ja oli Carl Fredrik Lindbergin (1822–1903) siirtomaatavaraliikkeen palveluksessa 1888–1889 ja telakka- ja konepajayhtiö Wm. Crichton & Co Ab:n konttoristina 1889–1891. Hänet valittiin 1892 toimintansa aloittaneen Maamiesten Kauppa Oy:n toimitusjohtajaksi ja hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1927 saakka. Maamiesten Kauppa Oy välitti maantalouskoneita, rehuja ja lannoitteita ja myi maataloustuotteita ja siirtomaatavaroita sekä alussa myös kankaita ja lyhyttavaraa. Liike aloitti vähittäiskauppana mutta muuttui ajan myötä tukkuliikkeeksi. Nordström oli myös Maamiesten Kauppa Oy:n johtokunnan puheenjohtajana 1893–1927 ja uudelleen vuodesta 1932 alkaen. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1919.[1]

Maamiesten Kauppa rakennutti 1926–1928 Turun kauppatorin varrelle Maamiesten Kauppataloksi kutsutun viisikerroksisen asuin- ja liiketalon, jonka suunnitteli arkkitehti Väinö Toivio. Talossa toimi myös elokuvateatteri Kinola. Talon omistaa nykyisin Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö.[2]

Maamiesten Kauppa Oy:llä oli myöhemmin oma Maku-merkkistä kahvia valmistanut kahvipaahtimo, sulatejuustotehdas, maustepakkaamo ja kovasinhiomo maatalouskaupan siirtyessä sivuosaan. Maamiesten Kauppa osti 1932 turkulaisen tukkuliikkeen Oy A. E. Himberg Ab:n, jonka toimitusjohtajasta Akseli Hietakarista (1894–1956) tuli liikkeen uusi toimitusjohtaja ja myöhemmin enemmistöosakas. Wihuri Oy Aarnio osti Maamiesten Kauppa Oy:n 1970 ja fuusioi sen itseensä 1976. Maamiesten Kauppa Oy toimi viimeksi Spar-elintarviketukkukauppana Varsinais-Suomessa, Hämeenlinnassa ja Valkeakoskella. Liikkeen tytäryhtiö oli naantalilainen motelli Kultainen Aurinko Oy.[3]

Nordström oli mukana perustamassa Turun Suomalaista Säästöpankkia 1904, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy:tä 1899, Länsi-Suomen Osakepankkia 1912 ja Turun Laiva Oy:tä 1928. Hän oli jäsenenä ja puheenjohtajana useiden yritysten johtokunnissa ja hallintoneuvostoissa. [1]

Nordström oli Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä 1919–1933, Turun satamahallituksen jäsenenä 1921–1936 ja Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuuston jäsenenä vuodesta 1930. Hän oli mukana perustamassa Turun suomalaista kauppa-apulaiskoulua, Turun Liikemiesyhdistystä 1906, Turun Tukkukauppiasyhdistystä 1909, Liikemiesten Tiedonantoyhdistystä (vuodesta 1933 Luottotieto) 1912, Turun kauppakamaria 1918, Suomen Tukkukauppiaiden Liittoa 1920, Suomalaista Liikesivistysrahastoa 1920, Turun Rotaryklubia 1929, Turun Suomalaisen Teatterin kannatusyhdistystä sekä Turun Suomalaista Yliopistoseuraa 1917. Hän teki kaupunginvaltuutettuna ollessaan aloitteen Luostarinmäen ulkoilmamuseon perustamisesta. Hänellä oli kaikkiaan yli 50 luottamustehtävää eri järjestöissä. Nordström teki huomattavia lahjoituksia myös Turun yliopistolle.[1]

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turun tulevaisuus teollisuuskaupunkina. Turku 1929
  • Vähittäiskaupan johtajana Turussa vuosisadan vaihteessa teoksessa Tukkukauppiaiden muistelmia; toim. Arvo Puukari. Suomen tukkukauppiaiden liitto, Helsinki 1945
  • Kahdeksankymmenen vuoden varrelta : muistelmakäsikirjoitus. 1951

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]