Turun Suomalainen Yliopistoseura
Turun Suomalainen Yliopistoseura on Turun yliopiston yhteydessä toimiva yhdistys. Se perustettiin 4. marraskuuta 1917 järjestämään varojen keräystä suomenkielisen yliopiston perustamiseksi Turkuun. Nykyisin yhdistyksellä on noin 1200 jäsentä ja sen toimintaan kuuluu muun muassa apurahojen jakamista ja erilaisten yliopiston toimintaan liittyvien tilaisuuksien järjestämistä.
Turun Suomalainen Yliopistoseura on yksi Suomen vanhimmista yhdistyksistä, ja sen järjestysnumero yhdistysrekisterissä on 12.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin keräämään varoja suomalaisen yliopiston perustamista varten vuonna 1917. Keskeisiä henkilöitä seuran toiminnassa olivat tuolloin muun muassa Uuden Auran päätoimittaja, filosofian maisteri K. N. Rantakari, tuolloinen lakitieteen kandidaatti T. M. Kivimäki ja hovioikeuden presidentti Aleksi Käpy.
Vallalla olleen suomalaisuusaatteen värittämän sivistystahdon auttamana kymmenen miljoonan markan suuruinen keräystavoite saavutettiin muutamassa vuodessa. Lahjoittajia kertyi lopulta 22 040. Yliopisto perustettiin vuonna 1920 nimellä Turun Suomalainen Yliopisto.
Yliopistoseura vastasi yliopiston alkuvuosina sen taloudesta ja hallinnosta. Vuonna 1927 seura luopui sille kuuluvasta määräämisoikeudesta yliopiston asioissa ja luovutti koko omaisuutensa Turun yliopiston hallintaan. Yliopistosta tehtiin itsenäinen säätiö, jonka hallitukseen tuli kuulumaan kolme Turun Suomalaisen Yliopistoseuran valitsemaa jäsentä.
Yliopistosta irtautumisen jälkeen Turun Suomalainen Yliopistoseura jatkoi yliopiston tukemista. Mm. 1940-luvun lopulla seura järjesti rahankeräyksen, jonka tavoitteena oli saada yliopistolle oma kirjastorakennus. Vaikka keräys ei saavuttanutkaan tavoitteitaan, oli se Yliopistoseuran viimeinen merkittävä suora tuki yliopiston rakentamiselle. Varat kirjaston rakentamiseen yliopisto sai Karl Joutsenen huomattavasta testamenttilahjoituksesta.
Vuonna 1954 Turun Suomalainen Yliopistoseura luopui oikeudestaan valita edustajansa yliopiston hallintoon. 1950-luvun aikana yhdistyksen toiminta väheni ja vuonna 1960 sen toiminnassa oli mukana enää 32 henkilöä.
1960-luvulla Yliopistoseuran toiminta elpyi. Jäsenmäärä kasvoi, ja muun muassa neljäsataa yliopiston perustamiskeräyksen lahjoittajaa kutsuttiin ainaisjäseniksi. Vuonna 1977 seuraan kuului jo noin 2500 jäsentä. Yhdistys alkoi jälleen tukea yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaa muun muassa perustamalla Turun Yliopistoon nimeään kantavan tieteellisen tukirahaston.
Seuran alaisuuteen siirtyi 1974 Turun kesäyliopisto, jonka taustayhteisönä seura toimi vuoden 1998 loppuun asti.
Vuonna 1977 julkistettiin pitäjänneuvos Valto Takalan tekemä merkittävä testamenttilahjoitus, jonka arvo tuolloin oli yli 1,5 miljoonaa markkaa. Testamenttilahjoitus mahdollistaa edelleen merkittävien apurahojen jakamisen opiskelijoille ja nuorille tutkijoille.
Toiminta nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Suomalainen yliopistoseura ei enää herättele yliopistohenkeä yhtä intomielisillä kokouksilla ja propagandalla kuin alkuaikoinaan ennen sotia. Seura toimii sääntöjensä mukaisesti Turun yliopiston hyväksi monin tavoin niin aatteellisesti kuin taloudellisestikin ja tukee yliopistokulttuuria. Se julkaisee mm. historiakirjallisuutta, on elvyttänyt publiikkiperinteen, konservoinut yliopiston lipun ja hankkinut Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkin. Seura pitää tärkeänä tehtävänään toimimista yhdyssiteenä jäsenistönsä ja yliopiston välillä. Seuran järjestämien retkien ja tilaisuuksien lisäksi se julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Phoenix-jäsenlehteä.
Seura jakaa apurahoina vuosittain n. 43 000 euroa. Syksyisin palkitaan ansioituneita väitöskirjoja ja keväisin jaetaan apurahoja graduntekijöille ja nuorille tutkijoille Valto Takalan rahastosta.
90. juhlavuotenaan vuonna 2007 seura muun muassa keräsi muistitietoa Turun yliopistosta eri vuosikymmeniltä ja järjestää juhla- ja esitelmätilaisuuksia.
Vuonna 2017 Yliopistoseura juhlii 100-vuotista historiaansa näyttävästi erilaisin juhlamenoin. Keväällä 2017 järjestettiin Turussa ja maakunnassa kiertänyt näytelmähanke Eläköön 22040!, joka käsitteli Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseen johtanutta kansalaiskeräystä. Teatteriprojekti kiersi Turussa, Uudessakaupungissa, Salossa ja Loimaalla. Juhlavuoden kunniaksi Yliopistoseura myös alkuaikojen perinteitä kunnioittaen järjesti jäsenhankintakampanjan ja lahjoitti jokaisen vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä liittyneen henkilöjäsenen tai yhteisöjäsenen ensimmäisen jäsenmaksun Turun yliopiston varainhankintaan. Tukeakseen ja kunnioittaakseen akateemisen tutkimuksen merkitystä Turussa Yliopistoseuran jakaa juhlavuotensa huipentumana Phoenix-tiedepalkinnon uutta luovalle tutkimukselle.
Yliopistoseuran johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoitokunnan puheenjohtajat
- Hovioikeuden presidentti Aleksi Käpy 1917–1926
- Professori T. M. Kivimäki 1927–1932
- Kauppaneuvos J. G. Nordström 1933–1936
- Kunnallisneuvos Juho Silkkilä 1937–1938
- Kauppaneuvos K. Toivonen 1939–1945
- Kauppaneuvos Heikki Kestilä 1946–1949
- Kauppaneuvos Aapo Laurén 1950
- Maaherra Wilho Kyttä 1951–1957
Johtokunnan/hallituksen puheenjohtajat:
- Varatuomari Toivo Piintilä 1957–1963
- Pankinjohtaja Eero Numerla 1964–1978
- Rehtori Jyrki Siura 1979–1990
- Professori Olli Vuori 1991–1992
- Ylituomari Pirjo-Riitta Auranen 1993–2001
- Ylilääkäri Kristina Kunttu 2002–2007
- Pääkirjoitustoimittaja Juhani Heimonen 2008–2010
- Aluejohtaja Satu Astala 2011–2014
- Päätoimittaja Riitta Monto 2015–
Neuvottelukunnan puheenjohtajat:
- Professori Osmo Järvi 1976–1982
- Professori Osmo Ikola 1983–1990
- Professori Unto Salo 1991–2000
- Professori Arne Rousi 2001–2003
- Professori Heikki Kallio 2004–2010
- Professori Timo Soikkanen 2011–2014
- Pankinjohtaja Satu Astala 2015–
Toiminnanjohtajat:
- Maisteri Viljo Laitinen 1962–1963
- Professori Esko Aaltonen 1963–1966
- Varatuomari Heikki Kallio 1966–1973
- Apulaisprofessori Urpo Kivikari 1973–1974
- Tiedotussihteeri Matti Nurmi 1975–1978
- Valtiotieteen maisteri Rainer Mälkiä 1978–1980
- Filosofian lisensiaatti Seija Jumppanen 1981–1982
- Filosofian lisensiaatti Rauno Mannila 1982–2011
- Filosofian maisteri Tuula Leimu 2012–2013
- Filosofian maisteri Eeva-Maria Soikkanen 2013–