Jenan–Auerstedtin taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Napoleon Jenan taistelussa, Horace Vernet’n maalaus vuodelta 1836.

Jenan–Auerstedtin taistelu (myös Jenan taistelu) oli 14. lokakuuta 1806 käyty Napoleonin sotien taistelu, jossa Preussin armeija kärsi ratkaisevan tappion Napoleonin komentamalle Ranskan armeijalle. Taistelu käytiin Jenan ja Auerstedtin (Auerstädtin) kaupunkien alueella Saksissa.[1] Taistelu käytiin vain muutamaa viikkoa neljännen liittokunnan sodan syttymisen jälkeen.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III oli solminut heinäkuussa 1806 salaisin liittosopimuksen Venäjän kanssa valmistautuen siten sotaan Ranskaa vastaan. Lokakuun alussa Braunschweigin herttua Kaarle Vilhelm Ferdinandin komentama preussilais-saksilainen armeija lähti etenemään Saksin läpi länteen uhatakseen ranskalaisia läntisessä Saksassa. Napoleon eteni kuitenkin nopeasti etelästä Thüringenin metsien kautta tarkoituksenaan yhyttää preussilaiset ennen kuin venäläiset ehtisivät liittyä heihin sekä katkaistakseen preussilaisten paluumahdollisuuden Elbejoelle. Kun Napoleonin 122 000 miestä käsittäneet joukot lähestyivät Preussin armeijan sivustaa, kuningas Fredrik Vilhelm määräsi jakamaan 114 000 miestä käsittäneet preussilais-saksilaiset joukot: Braunschweigin herttuan komentamat 63 000 miestä sijoitettiin Auerstädtiin ja ruhtinas Friedrich Ludwig von Hohenlohe-Ingelfingenin komentamat loput 51 000 miestä 24 kilometrin mittaiselle rintamalle Jenasta Weimariin.[1]

Taistelun kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 14. päivän aamuna Napoleon iski ensimmäisenä Jenaan, johon ruhtinas Hohenlohe-Ingelfingen oli sijoittanut 38 000 miestä. Napoleon kukisti iltapäivään mennessä nämä ja muutkin ruhtinaan joukot. Samaan aikaan Louis-Nicolas Davout’n komentamat 26 000 miestä hyökkäsivät Braunschweigin herttuan joukkoja vastaan Auerstädtissä. Kaarle Vilhelm Ferdinand hajotti ylivoimaiset joukkonsa erillisiin hyökkäyksiin, mikä auttoi Davout’ta pitämään pintansa. Herttuan haavoituttua kuningas Fredrik Vilhelm ryhtyi itse komentamaan armeijaansa, mutta preussilaisten taisteluinto laski kun tieto Jenan joukkojen tappiosta saapui. Heidän puolustuslinjansa Auerstädtissä luhistuivat noin tuntia myöhemmin.[1] Myös kolmas, Jean-Baptiste Bernadotten komentama ranskalainen armeija oli ollut lähistöllä taistelun aikana, mutta Napoleonin määräyksestä huolimatta se ei osallistunut taisteluun.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaiset menettivät taisteluissa noin 12 000 miestä. Preussilaiset ja saksilaiset menettivät 24 000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina sekä 20 000 sotavankeina.[1] Myös Braunschweigin herttua haavoittui kuolettavasti. Preussi kärsi seuraavina päivinä joukon muita murskatappioita ja 25. lokakuuta Davout’n joukot valtasivat kuningaskunnan pääkaupungin Berliinin. Kuningas ja Preussin armeijan jäljelle jäänyt osa joutui perääntymään Itä-Preussiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Battle of Jena (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 28.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]