Jaakko Pietiläinen
Johan Jakob (Jaakko) Pietiläinen (7. lokakuuta 1877 Konnevesi – 1948 Suolahti) oli suomalainen tehtailija ja Suolahden Konepajan perustaja. Hänet tunnettiin myös Vasara-Jaakko nimellä.[1][2][3]
Konneveden Perintöpietilässä syntynyt Jaakko Pietiläinen kävi Kuopion teollisuuskoulun ja Tampereen teknillisen oppilaitoksen kurssin 1902–1903. Hän muutti Suolahteen ja oli aluksi mukana Ali Riihijärven saha- ja verstasyrityksissä kunnes hän perusti vuonna 1908 yhdessä veljensä Wilhelm Pietiläisen (s. 1882) kanssa Suolahden Konepajan. Konepaja valmisti muun muassa sahakoneistoja, sorveja, höyrykattiloita ja höyrykoneita. Konepajan voimanlähteinä oli 13-hevosvoimainen höyrykone sekä 3 sähkögeneraattoria. Ensimmäisen maailmansodan aikana konepaja keskittyi valmistamaan kierresorveja Venäjän valtion tilauksesta. Myöhemmin konepaja erikoistui moottorien valmistukseen Pietiläisen patentoidessa moottoreihin liittyneitä keksintöjään.[1][4][3]
Konepajan yhteydessä toimi myös telakka, jossa korjattiin laivoja ja valmistettiin koneistot ja rungot moniin Keiteleellä liikkuneisiin laivoihin, muun muassa Yläkeitele-laiva oli valmistettu telakalla. Pietiläinen rakansi Keski-Suomen opistolle luultavasti Keski-Suomen ensimmäisen keskuslämmitysjärjestelmän ja teki myös opistolle sähköä tuottaneen imukaasumoottorin. 1910-luvulla Suolahden Konepajalla oli enimmillään 20 työntekijää.[1][4]
Vuonna 1909 Jaakko ja Wilhelm Pietiläinen suunnittelivat yhdessä Otto Hyvärisen kanssa vaneritehtaan rakentamista Temintaipaleelle Keiteleen ja Konneveden välisellä kannakselle mutta hanke kaatui rahoitusvaikeuksiin. Pietiläisen veljekset suunnittelivat sitten vaneritehtaan rakennuspaikaksi Suolahtea ja Wilhelm Pietiläinen osti 1912 tätä varten maa-alueen Kivilahdesta. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen ja rahoitusvaikeude||t pysäyttivät myös tämän hankkeen. Vuonna 1918 Pietiläisen veljekset olivat sitten mukana perustamassa Oy Suolahden Tehtaat-yhtiötä, jonka vaneritehdas valmistui Suolahteen vuonna 1920.[1]
Suolahden Konepaja teki konkurssin 1930-luvun alkupuolella Pietiläisen jouduttua maksamaan veljelleen Wilhelmille ja muille henkilöille antamiaan takauksia. Konepajan rakennukset ja irtaimisto myytiin pakkohuutokaupassa maaliskuussa 1933 Suolahden Puu Oy:lle. Konkurssin jälkeen Pietiläinen toimi seppänä Mutapohjassa.[1][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Liikemies Pekka Hintikan elämänkertaa, Hintikka-Suku Ry sukuseuran tiedotuslehti 1/2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Geni.com : Jaakko Pietiläinen
- ↑ a b Tehtailija J. J. Pietiläinen 50-vuotias, Sisä-Suomi, 06.10.1927, nro 228, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Ramin Kortti 47: Asekätkentää ja ay-toimintaa samalla pajalla Suolahdessa, Äänekosken Kaupunkisanomat 30.3.2014
- ↑ Pakkohuutokauppa Suolahdessa, Keskisuomalainen, 21.03.1933, nro 66, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot