Ali Riihijärvi
Aleksis Valdemar (Ali) Riihijärvi (8. helmikuuta 1879 Jämsä – 6. marraskuuta 1917 Laukaa) oli suomalainen Suolahdella vaikuttanut sahanomistaja ja tehtailija.[1][2][3][4]
Jämsän Koskenpäällä Riihijärven talossa syntynyt Ali Riihijärvi kävi vuosina 1896–1897 Keski-Suomen kansanopiston Suolahdessa. Hän toimi kiertävänä maatalouskonekauppiaana Keski-Suomessa ja aloitti sitten puutavarakaupan ja honkahirsien veistämisen Suolahdella setänsä Obadius (Opa) Riihijärven kanssa toiminimellä Riihinen & Riihijärvi. Vuonna 1901 he vuokrasivat puutavaran veistoa varten Honkalan talon isännältä Kalle Virtaselta Suolahden pohjoisrannalta Taivallahden niemen (myöhemmin Sörkänmäen nimellä tunnettu) ja aloittivat myös tervanpolton Pässinmäessä. Ali Riihijärvi meni naimisiin vuonna 1902 Laukaan Mannilan talon tyttären Elsa Monthanin kanssa. Vuonna 1906 Ali Riihijärvi osti Taivallahden niemen alueen alkaen rakentaa sinne kaksiraamista höyrysahaa (Suolahden Höyrysaha), joka valmistui vuonna 1906. Hän rakensi alueelle myös höyläämön ja sähkölaitoksen.[2][3][4]
Ali Riihijärvi osti lisäksi läheisessä Mäntyniemessä sijainneen, kauppias Hovisen perustaman tiilitehtaan sekä Myllypuron suussa sijainneen kattohuopatehtaan. Vuonna 1906 hän rakensi sahan vieressä sijainneeseen Mäntyniemeen kaksikerroksisen asuintalon ulkorakennuksineen perheelleen. Niskalan ja Haapalan tilojen oston mukana tulleelle Sirkkasuolle Riihijärvi alkoi rakentaa turvepehkutehdasta aloittaen suon kuivattamaisen vuonna 1908. Tehdas, jossa oli jyrsinkone, puristin ja Suolahden Konepajan valmistama höyrykone, valmistui vuonna 1912 mutta tuotanto alkoi vasta seuraavana vuonna. Tehtaalta suolle johti 600-metrinen rautakiskorullarata, mutta ongelmaksi tuli turvepaalien kuljetus Suolahden rautatieasemalle huonokuntoista tietä pitkin. Vuonna 1914 Riihijärvi teki aloitteen Äänekosken-Suolahden-Korkeakosken maantien rakentamisesta. Tien rakentaminen alkoi vuonna 1916, mutta viimeinen osuus Suolahdesta Paatelaan valmistui vasta vuonna 1922.[2][3]
Riihijärvi avusti Keski-Suomen kansanopistoa ja hän oli mukana Suolahden nuorisoseuran toiminnassa osallistuen Kukkulan nuorisoseurantalon rakentamiseen vuonna 1909. Riihijärven aloitteesta Äänekosken kunta perusti vuonna 1915 Majalan koulun Suolahteen.[2][3]
Ali Riihijärvi kuoli 37-vuotiaana marraskuussa 1917 verenmyrkytykseen.[2][3]
Riihijärven yritysten kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikemies Pekka Hintikka (s. 1884) osti perikunnalta Suolahden sahan, tiilitehtaan ja kattohuopatehtaan. Vuonna 1918 Hintikka osti viipurilaisen liikemiehen Waldemar Björksténin vuonna 1910 Suolahden Saunalahteen perustaman Ab Bobbin Rullatehtaan, joka oli valmistanut lankarullia pääasiassa Englannin markkinoille, mutta joka oli joutunut maailmansodan pysäytettyä viennin talousvaikeuksiin. Hän osti myös Aktiebolaget Gutzeit & Co:lta Konginkankaalla sijainneen Pyyrinlahden sahan. Marraskuussa 1918 Hintikka myi rullatehtaan maa-alueineen ja Konginkankaan sahan vastaperustetulle Oy Suolahden Tehtaat-yhtiölle ja tuli samalla uuden yhtiön suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Myöhemmin Hintikan omstamaa Suolahden Höyrysahaa rahoittanut Tampereen Osake-Pankki sanoi lainansa irti ja Suolahden Höyrysaha siirtyi Vinter & Kailan haltuun. Saha teki kuitenkin konkurssin 1920-luvun lopulla ja koko sahalaitos tuhoutui tulipalossa.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Geni.com : Aleksis Valdemar Kallenpoika Riihijärvi
- ↑ a b c d e f Ramin kortit 97 – Idyllinen Mäntyniemi, Äänekosken Kaupunkisanomat 8.2.2015
- ↑ a b c d e f Liikemies Pekka Hintikan elämänkertaa, Hintikka-Suku Ry sukuseuran tiedotuslehti 1/2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Ali Riihijärvi, Keski-Suomi, 08.11.1917, nro 113, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot